Kuivaajan ilmanvirran rajoitus

[lumberjack83]

Kuminaa ym. piensiementä taas kuivattavana. 6kW:n puhallin on kuitenkin liian tehokas ja se puhaltaa poistoputken kautta ulos tavaraa jos antaa rajoittamatta hönkiä.

Tässä vaan on isän kanssa tuumittu, notta rasittaako tuollainen ilmamäärän kuristus puhaltimen moottoria jotenkin erityisesti? Isän mielestä ei, koska vähempi ilmamäärä kuulemma vaan keventää vastusta ja pienentää näin myös sähkönkulutusta. Näin ollen taajuusmuuntajalle ei olisi tarvetta. Mutta kuinkahan lie?

[dbfi]

Kyllä sopii kuristaa ilmavirtausta. Tietenkin lämmitystehoa pitää vähentää vastaavasti.

[Amatööri]

Kuristamalla puhallus ilmaa puhaltimen paineet nousevat ( ja koko järjestelmän) ja kuormittaa siten enemmän puhaltimen moottoria. Imuilmaakuristamalla puhaltimelle on suositeltavampi tapa rajoittaa ilmamäärää. Toki silloin puhaltimelle tulee korkeampi alipaine imupuolelle ja se taas kuormittaa moottoria enemmän. Se kuinka usein ja kuinka paljon on tarvetta muutella ilmamäärä lähinnä vaikuttaa taajuusmuuttajan hankinnan järkevyyteen. Kustannustehokkain tapa säätää ilmamäärää yksittäisille erille on imuilmankuristaminen.

[lumberjack83]

Kiitos. Imuilman rajoitusta tosiaankin tarkoitin.
Kuinka se alipaine kuormittaa moottoria? Kun eikös teoriassa moottori pääse sitä helpommalla mitä vähemmän sillä on ainetta vastustamassa liikettä? Eli esim. vedessä joutuisi tekemään tosi kovasti töitä, mutta tyhjiössä pyörisi kuin tyhjää vaan.

[Amatööri]

Kyllähän alipainekin vastustaa pöyrimistä. Lainaa vaikka emäntäs pölynimuria ja laita imuputki tukkoon kädelläsi. Meiköläisen imuris ainakin moottorin äänestä kuulee selvästi että kuormitus kasvaa

Kuivaajan moottorista kannattaa mitata virta-arvot normaali kuivauksessa ja kuristettuna. Ja sen jälkeen pähkäillä kannattaako hommata taajuusmuuttajaa

[dbfi]

Kyllähän alipainekin vastustaa pöyrimistä. Lainaa vaikka emäntäs pölynimuria ja laita imuputki tukkoon kädelläsi. Meiköläisen imuris ainakin moottorin äänestä kuulee selvästi että kuormitus kasvaa

Kuivaajan moottorista kannattaa mitata virta-arvot normaali kuivauksessa ja kuristettuna. Ja sen jälkeen pähkäillä kannattaako hommata taajuusmuuttajaa

Amatöörin näkökulmasta tuo esimerkki ei vastaa lainkaan kuivurin puhaltimen tehtävää. Pölynimurin moottori pyörii "vapaalla" jos imuilmaa ei rajoiteta. Kuivurin puhallin tekee töitä täysillä kun imuilmaa ei rajata. Se puhallustyö vähenee kun imuilmaa rajataan.

Ei tässä alkuperäinen postaaja minusta hakenut optimitapaa puhaltaa pienempää ilmamäärää vaan sitä kuormittuuko kuivurin puhaltimen sähkömoottori enemmän imuilmaa kuristettaessa. Taajuusmuuttajalla säädettäessä sähköä kuluu varmasti vähemmän kun puhalletaan vähemmän mutta eihän se tarkoita että imuilmaa kuristettaessa moottorin kuorma kasvaisi verrattuna siihen kun imuilmaa ei kuristeta.

[Niitti]

Kyllähän alipainekin vastustaa pöyrimistä. Lainaa vaikka emäntäs pölynimuria ja laita imuputki tukkoon kädelläsi. Meiköläisen imuris ainakin moottorin äänestä kuulee selvästi että kuormitus kasvaa

Kuivaajan moottorista kannattaa mitata virta-arvot normaali kuivauksessa ja kuristettuna. Ja sen jälkeen pähkäillä kannattaako hommata taajuusmuuttajaa

Imuilmaa kuristettaessa moottorin kuormitus pienenee. Tämä taas johtuu siitä, että puhallin joutuu kiihdyttämään pienemmän ilmamäärän vauhtiin ja tekee siis vähemmän työtä. Pölynimurin äänen muuttuminen letkua tukittaessa johtuu siitä, että moottorin pyörimisnopeus kasvaa kun kuorma pienenee.

Lähde: Diplomi-insinööriopinnot

[ROUTI]

Kyllähän alipainekin vastustaa pöyrimistä. Lainaa vaikka emäntäs pölynimuria ja laita imuputki tukkoon kädelläsi. Meiköläisen imuris ainakin moottorin äänestä kuulee selvästi että kuormitus kasvaa

Kuivaajan moottorista kannattaa mitata virta-arvot normaali kuivauksessa ja kuristettuna. Ja sen jälkeen pähkäillä kannattaako hommata taajuusmuuttajaa

Imuilmaa kuristettaessa moottorin kuormitus pienenee. Tämä taas johtuu siitä, että puhallin joutuu kiihdyttämään pienemmän ilmamäärän vauhtiin ja tekee siis vähemmän työtä. Pölynimurin äänen muuttuminen letkua tukittaessa johtuu siitä, että moottorin pyörimisnopeus kasvaa kun kuorma pienenee.

Lähde: Diplomi-insinööriopinnot

Mites kun kuristetaan puhaltimen paineen puolta?

[Niitti]

Kyllähän alipainekin vastustaa pöyrimistä. Lainaa vaikka emäntäs pölynimuria ja laita imuputki tukkoon kädelläsi. Meiköläisen imuris ainakin moottorin äänestä kuulee selvästi että kuormitus kasvaa

Kuivaajan moottorista kannattaa mitata virta-arvot normaali kuivauksessa ja kuristettuna. Ja sen jälkeen pähkäillä kannattaako hommata taajuusmuuttajaa

Imuilmaa kuristettaessa moottorin kuormitus pienenee. Tämä taas johtuu siitä, että puhallin joutuu kiihdyttämään pienemmän ilmamäärän vauhtiin ja tekee siis vähemmän työtä. Pölynimurin äänen muuttuminen letkua tukittaessa johtuu siitä, että moottorin pyörimisnopeus kasvaa kun kuorma pienenee.

Lähde: Diplomi-insinööriopinnot

Mites kun kuristetaan puhaltimen paineen puolta?

Sama peli. Pumppujahan on kahta tyyppiä, dynaamisia pumppuja ja syrjäytyspumppuja. Kaikki puhaltimet, keskipako- ja aksiaalipumput ovat dynaamisia pumppuja. Niiden toiminta perustuu siihen, että liikutettavaan aineeseen muodostetaan jokin tietty paine, joka riippuu pumpun kotelon ja juoksupyörän omnaisuuksista ja nopeudesta. Aine sitten liikkuu miten virtausvastuksien puolesta pääsee kulkemaan. Hydraulinen teho (pätee jokseenkin hyvin myös kaasuihin) on paine kertaa tilavuusvirta. Eli kun paine pysyy vakiona, on teho verrannollinen virtaamaan. Joten kun virtaus pienenee kuristuksen johdosta, teho ja siten energiankulutus pienenee.

Toinen pumpputyyppi on syrjäytyspumput, kuten mäntäpumput, hammaspyöräpumput yms. Ne tuottavat tilavuusvirtaa, eli niiden läpi menee kierrosta kohden aina sama tilavuus. Niiden tuottama paine vaihtelee sen mukaan paljonko ulostulossa on vastusta. Ulostulon kuristus siis lisää painetta ja siten kuormaa.

Kuristus on toki halpa ja yksinkertainen tapa säätää virtaamaa, mutta esimerkiksi teollisuuden puhaltimissa säätö tehdään yleensä säätämällä puhaltimen nopeutta taajuusmuutajalla. Sillä tavalla saadaan säästettyä hieman energiaa, sillä kuristettuna puhallin hukkaa jonkin verran energiaa. Keskipakopuhaltimen kuormitus ja sähkönkulutus on kuitenkin melko suoraan verrannollinen ilman virtaukseen.

Sähkönkulutuksen vähenemistä tapahtuu vain oikosulkumoottorikäyttöisissä puhaltimissa. Tämä taas johtuu siitä, että oikosulkumoottori pyörii kuta kuinkin vakionopeudella ja tuottaa sen verran tehoa, mitä tämän nopeuden ylläpito vaatii. Esimerkiksi pölynimurin sähkönkulutus ei riipu ilman virtaamasta tai moottorin kuormituksesta. Pienissä kodinkoneissa on yleisvirtamoottoreita, jotka tuottavat vakiotehon ja pyörivät niin lujaa kuin sillä teholla kuormituksesta riippuen jaksavat. Esimerkiksi sen pölynimurin pyörimisnopeus kasvaa kuormituksen laskiessa kun ilmanvirtaus estetään.

[IMSL]

Ilman kuristin tulisi tehdä keskelle, tai ottoaukon reunoille symmetrisesti, ainakin jos puhaltimen siivikko on lähellä ottoaukkoa. Tukkimalla vain toista puoliskoa ottoaukosta, puhaltimen laakerit joutuvat lujille, koska toispuoleinen tukkiminen väännättää siivikkoa ja aksilaa.

[lumberjack83]

Kiitos. Tuon painan mieleen. Eteen tulee vielä n. 1-2m2 radiaattori, mutta pitääpä tosiaankin rajoittaa tasaisesti.

[Amatööri]

Tuolla symmetrisellä tukkimisella taitaa olla enemmän merkitystä potkurimallin puhaltimissa kuin keskipakopuhaltimissa. Putkurimallin puhaltimissa kun kuormitus tulee akselin suuntaisesti ja keskipakopuhaltimissa poikkipäin akseliin nähden eli kuormittaa akselia joka tapauksessa

[Niitti]

Putkurimallin puhaltimissa kun kuormitus tulee akselin suuntaisesti ja keskipakopuhaltimissa poikkipäin akseliin nähden eli kuormittaa akselia joka tapauksessa

Ei. Keskipakopuhaltimen roottoriin vaikuttaa vain ilman tulosuunnan suuntainen voima. Ilman ulostulosta ei aiheuldu roottoriin mitään voimia, koska siitä ilma tulee ulos joka puolelta ja voimat kumoutuvat. Koko puhaltimeen toki tulee vastavoima sivusuuntaan kiihdytettävästä ilmamassasta, mutta se vaikuttaa lähinnä koteloon.