Dominator yläseulan etupuolen reikä?

[TumppiW]

Tuli puimuria ihmetellessä vastaan se, että Dominatorissa on yläseulan etupuolella noin neljän tuuman pituinen ja puimurin levyinen aukko, josta päässee ilmaa seulojen ohi! Pitäisiköhän siinä olla joku pelti?

Ajatus tuli, kun The Combine Forumilla olivat tyypit tilkinneet tarkkaan kaikki ylimääräiset reiät ja asettaneet vielä yläseulan alle ohjainpellin, jolla saatiin ilmaa kunnolla yläseulan alta puhaltamaan pystysuoraan.

Tässä syssymmällä pitää vissiin alkaa perehtyä tuohon seulaston säätöön ja modifikaatioihin. Hyvä vinkki on kuulemma sitoa villalankaa eri kohtiin seulastoa, irrottaa seulaston ja kolhinten käyttöhihna ja mennä ihmettelemään, miten eri säädöt vaikuttavat ilman virtailuun seuloilla. Ajattelin vain, että tälläkin foorumilla joku lie tämänkin jo tehnyt.

[SS]

Joku 48-68 Claas ei kyllä hukkaa viljaa seulojen kautta. Ilmamäärää saa kun vaihtaa uuden muutinhihnan. Muutinhihna kun kuluu, on kierrokset maksimia pienemmät.

Nämä puimuriviritykset lienevät niitä 7 - tonnareita varten, kun puimuri alkaa tukehtumaan. Claasissa luultavasti tukkeutuu viljaelevaattori ennen kuin muu kone menee ylikuormaan.

-SS-

[Käfer]

Huomasin kyseisen välin mutta en kyllä katsonut onko se noin suuri. Täytyykin tutustua samalla kun viettopinnat otetaan korroosion suojausta varten ulos.
Testasin tänä syksynä Koneviestissä olleen sakutohtorin puintiohjeita hiukan soveltaen.
- Vaihdoin lietson hihnan ennen rähinöitä. säätö lähes täysille.
- Ilmanohjaus niin pystyyn kun säätöpulteilla saa
- Ylempi seula ohjekirjan arvoa hiukan isommaksi.
- Seulan jatke pienemmälle kuin seula.
- Alaseulaa sempaloitiin pariin otteeseen, mutta viimeisin veto kauralla oli alaseula reilusti suurempi väli kuin yläseulalla.
- Seurattiin silmämääräisesti puintitappiota kun mittaria ei ole.

Alkupää kun saatiin nielemään niin seulaston säädöt toimi melko mukavasti. Rajaisten määrä saatiin olemattomaksi. Uusittiin teräjärjestelmä täksi syksyksi. Varstasilta laakin suuremmalle kuin taulukkoarvo.

https://vimeo.com/180855449

Ja tuon jälkeen ei tarvinnut ajoremmiä löysätä hyväkuntoisella kasvustolla. Toimi tänä vuonna. Ens vuonna sit taas uudet kujeet

[Käfer]

Kävin vilkuilemassa miltä se oikeasti näyttää. On siellä melkoinen väli. Puhaltaa viettopinnan jatkoslankojen alle. Kulmasta en osaa sanoa nostaako vai kiihdyttäkö massan kulkua.
Viittitkö Tumppi laittaa linkin threadiin missä tuosta on juttua?
Kiitokset etukäteen.

[SS]

Eiköhän se ole sitä varten, että kun vilja putoaa viettopinnalta, ruhmenet lentävät jo siinä vaiheessa pois, että yläseulalle jää tehtäväksi erotella tähkänpalat rajaisiin, ja oljenpätkät ja rikkasiemenet peltoon, ettei seulalla ole paksua kerrosta ilmassa kelluvaa mujua.

-SS-

[TumppiW]

Kiitoksia ajatuksista, hihnan vaihto voisi olla viksua muutenkin, mutta kyllä noilla Agri brokerin lamelliseuloilla saa aika helpolla kaurat lentämään seuloilta yli. Ja säätö tuntuu olevan jotensakin herkkä, ero roskista säiliössä viljan ylilentoon ei ole iso.

Tuo ruumenten nosto ylös olisi oikeasti fiksu ajatus, mutta ainakin omassa 58s:ssä viettopinta tulee niin pitkälle, että aukko on viettopinnan pään alla, jolloin ilma suuntautuu sieltä lähinnä suoraan taaksepäin... vai onkohan tuo viettopinta jotenkin liian takana? Pitää ottaa kuvia.

Linkki Combine Forumin ketjuun:
http://www.thecombineforum.com/forums/9 ... affer.html

[ht]

Meneekös termit oikein vai olenko itse ymmärtänyt väärin?

Eikös se kelan alta jyviä seuloille tuova elementti ole heittokuljetin? Ja viettopinta on sitten se pala avokohlimien alla, mikä tuo sieltä jyvät eteenpäin, heittokuljettimen takapäähän..? Nykykoneissahan on pohjalliset kohlimet ja jyvät tulee sieltä heittokuljettimelle, eli viettopintaa ei olekaan. KymppiSampossa muistaakseni oli.

[Jari]

Meneekös termit oikein vai olenko itse ymmärtänyt väärin?

Eikös se kelan alta jyviä seuloille tuova elementti ole heittokuljetin? Ja viettopinta on sitten se pala avokohlimien alla, mikä tuo sieltä jyvät eteenpäin, heittokuljettimen takapäähän..? Nykykoneissahan on pohjalliset kohlimet ja jyvät tulee sieltä heittokuljettimelle, eli viettopintaa ei olekaan. KymppiSampossa muistaakseni oli.

Nykykoneissa nimenomaan on tuo kohlinten alla oleva viettopinta...

Viiskasilla ja kuuskasilla aiemmin puineena, viiskasilla kauran puinnin tehojen raja tulee vastaan viljaelevaattorin tukkeutumisessa eikä erottelutehossa. Kokeiltu on Kuuskasilla rajaisilla alkaa kulkemaan tavaraa ennen tuota rajaa, siis oikeasti paljon.

Sama 430 Tucanossa, kauran puinnilla rajaisten määrä asettaa rajat. Sähköiset säädöt "kaikkeen", voi tehdä lennosta säätöjä ja ei siitä vain enempää irtoaa kauran kahuilla. Näissä APS kelalla olevissa Tucanoissa heittokuljetin kaksiosainen, ilmaa puhalletaan siihen kuljettimien väliin, että seuloille jää vähemmän työtä. Puhallin turbiinityyppinen, kun pienemmissä lapapuhallin. Puhaltimessa riittää "keskialueen" säädöt mukavasti, täydellä teholla taida jäädä talteen edes herneet!
Eikä seuloilta kyllä saa mitään yli reiluilla aukoilla/säädöillä, kohlimilta menee yli mitä menee kun vauhti kasvaa, kauralla ei helpolla sieltäkään kun rajaiset rajoittaa vauhdin ennen sitä. Massaa kertyy kaurallakin vauhdilla, mutta kiloja ei, kevyttä kun on. Alaseulaa tulee joskus aukaistua pidemmällä suoralla, mikäli kovaa kasvustoa, tehon maksimoinniksi. Mutta millinkin ero seuloilla, ja heti tulee oljenpätkää, toisaalla erotteluteho kun vähän pienentää. Kaura on todella tarkka seulaston säädöistä, toki ei ole koskaan tasaisen kypsää vaan on aina vihreääkin mukana.

Tuossa videossa selviää ero, 320 Tucanossa sama systeemi kuin pienemmissäkin.

https://www.youtube.com/watch?v=imGgvcpOwLU

Onkohan kukaan ottanut pois noita pöyhijöitä tuolta kohlimilta? Kohlmissa on ne jatkeetkin, voisihan niitä vaikka jatkaa? Kun tuntuu että ne tekee karhosta möykkyistä, samoin vie silppurin kautta tehoa kun olki tulee kasoina. Huomaa kuormitusmittarista, joka seilaa edestakaisin ja silppuri sylkee "kasoina" tavaraa. Samalla lohkolla kun ottaa oljet pitkänä, kuormitus tasaista eli kelalle menee nätisti pöydältä saakka mutta kohlimilla tapahtuu jotain. Ja se jotain nuo pöyhimet? Remmejä pitänyt joskus kiristää todella tiukalle, kun alkoivat luistamaan ja herjaamaan alentunutta nopeutta kohlimilla, mistään muusta sitä ei huomaa kuin pyörintävahdeista mikäli oljet ottaa pitkänä. Toki jos menisi tukkoon, niin sitten.
Kokeillut muuttaa säätöjä pitkän oljen ja maissin välillä, mutta tuntuu ettei mitään eroa.

[Käfer]

Jarin kirjoitukseen viitaten huomattiin että satotappiot tulleet silppurin kautta pihalle. Silppurin ohjurikopan päällä ja maassa oli pahasti murskautuneita jyviä. Ei paljoa mutta sen verran että jäi mietityttämään. Havainnoitiin että silppuri sylkäisee tasaisin välein suuremman limpun pihalle.
Kyseessä karvalakki 48S vm -90 jossa ei pöyhimiä ole.
Ensi vuodeksi tarkoitus pistää linkin mukaiset langat virittäen kohlimiin.

http://www.power-harvesting.com/html/st ... ation.html

En nyt ihan kaikkea tuosta hypetyksestä allekirjoita. Mutta jos vaikuttaa edes niin että silppuri saa syötävää tasaiseen, uskoisin kohlimille päässeiden jyvien irtoavan paremmin.

Alkuperäiseen aiheeseen vielä takaisin. Aattelin tuon videon ja kirjoitusten perusteella jättää etupuolen reiän niin kuin se on tehtaalla siihen ajateltu

[Rubinjo]

Ymmärtääkseni noi Claasin pöyhimet pitäs ens töiksi poistaa, kun aletaan puintitehoa parantamaan...

[Rubinjo]

J
Ensi vuodeksi tarkoitus pistää linkin mukaiset langat virittäen kohlimiin.

http://www.power-harvesting.com/html/st ... ation.html

En nyt ihan kaikkea tuosta hypetyksestä allekirjoita. Mutta jos vaikuttaa edes niin että silppuri saa syötävää tasaiseen, uskoisin kohlimille päässeiden jyvien irtoavan paremmin.

Mulla oli nyt TC:ssä ekaa kertaa testattavana noi (8 kpl eli lankoja yht 24 kpl). Sellanen homma tuli ainakin esiin että kohlimien päissä olevat "hainevät" piti toiseen riviin asentaan (lankojen lisäksi) takaisin, muuten tuli liikaa olkea seuloille. Mielestäni noi langat tehostivat kohlinten tehoa. Silppurille tavara putoaa NH:ssa tasaiseti muutenkin, mutta uskoisin että etenkin hitaammin pyörivällä silppurilla parantaa myös silppuamistulosta.

[Käfer]

J
Ensi vuodeksi tarkoitus pistää linkin mukaiset langat virittäen kohlimiin.

http://www.power-harvesting.com/html/st ... ation.html

En nyt ihan kaikkea tuosta hypetyksestä allekirjoita. Mutta jos vaikuttaa edes niin että silppuri saa syötävää tasaiseen, uskoisin kohlimille päässeiden jyvien irtoavan paremmin.

Mulla oli nyt TC:ssä ekaa kertaa testattavana noi (8 kpl eli lankoja yht 24 kpl). Sellanen homma tuli ainakin esiin että kohlimien päissä olevat "hainevät" piti toiseen riviin asentaan (lankojen lisäksi) takaisin, muuten tuli liikaa olkea seuloille. Mielestäni noi langat tehostivat kohlinten tehoa. Silppurille tavara putoaa NH:ssa tasaiseti muutenkin, mutta uskoisin että etenkin hitaammin pyörivällä silppurilla parantaa myös silppuamistulosta.

Kysyin sähköpostilla Martinilta noille hintaa. Eipä ole vastausta kuulunut joten väkästän tod.näk ite. Kuvien perusteella näyttävät olevan melko keskivaiheilla. Onko paikalla väliä missä kohtaa kohlinta niistä saa parhaan tehon?

[kehveli]

Vähän ohi aiheen, mutta nyt ekaa vuotta Dominator 150:llä puineena oli olevinaan jotenkin hankalan tuntuista.

Ensinnäkin kaksitahoinen ohra ja marble vehnä ei menannut irrota tähkistä kelalla. Tarkastin välin ja laitoin toisenkin hankainlevyn paikalleen. Tulos parani vähän. Silti tuntuu että osa puinnista vasta rajaisten kautta ja tuloksena katkenneita jyviä..

Ihmetyttää myös seulaston säädöt. Joko tulee tosi roskaista tai sitten ajettava pienellä seulavälillä ja hiljaa. Tappiot nousee herkästi. Ohjekirja-arvot eivät tunnu pelaavan ollenkaan.

[SS]

Jos satasarjan Dominatoreissa on lähellekään samantapainen erottelukoneiston muotoilu, niin ehdottomasti kokeilee ilmavariaattori täysillä, Seulat muuten melko paljon auki, jatke ehkä enemmän kiinni kuin ohjekirjassa. SItten ilmaa vähentämällä näkee roskien lisääntymisen. Vauhtia riittävästi.

Lisäilma on ainakin tuossa Claasissa auttanut roskaisuuteen ja kuivurin ruhmenakasan pienentämiseen. Eikä vihreätä raitaa ole tullut liiasta ilmasta juurikaan.

Taisi olla itselläkin Marble semmoinen että jos hiukankin aikaisin meni puimaan, niin oli kuin spelttiä, tähkylät ja helpeet tiukasti kiinni.

-SS-

[Käfer]

Neljä vuotta aikaa "neljäkasin" ekoilla puinneilla ihmettelin samaan malliin mikä ihme tässä on kun tekee By The Book niin puintitulos vaan huononee. Sain tänä vuonna aiemmin laittamilla ohjeilla toimimaan niin että vain ruuan loppuessa (käännöksissä) ajaa hiukan yli. Samassa paikassa melkoinen kasa pahnaa ja jonnin verran itääntyneitä tullut läpi.

M750 Fahr oli kyllä huoleton säädettävä ja antoi anteeksi aikaisen puinnin. Mutta kyllä sillä sai kilkuttaa. Vauhti ei päätä huimannut. Kateellisena katsoin kun viereisellä laanilla Kuuskasi lähti painamaan samanpituista lohkoa alaspäin. Naksuttelin Reutsilla samaa mäkeä vielä ylös kun Claas meni toista kierrosta jo alaspäin