Sivu 3/3
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 06 Marras 2010, 08:53
Kirjoittaja junttieinari
jk kirjoitti:
Ja löytyy Lapualtakin kivisempiä alueita. Pääosin kyllä "helppoja" maita. Itsellä 2003 vuoden nelisiipiset kääntöaurat joilla kynnetty noin 100ha/vuosi. Ens vuodeksi vois hankkia uudet kärkipalat...
Joomies kirjoitti:
Nelosen paluut ollut vuodesta 2008, kynnetään naapurin kanssa noin 70 ha/vuosi ja toiset käännettävät kärjet menossa viimeistä päätä...
Pehmeen leivän miehiä...
Täällä Savon kivikoilla (HtMr) pääsee juuri ja juuri yhden syksyn kynnöt (15 ha) kolmesiipisillä sarka-auroilla kärkiä kääntämättä. Näin siis jos ei ole sortunut "halpoihin" tarvikekärkiin, joita saakin vaihtaa sitten lähes jokaisella kahvitauolla....
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 06 Marras 2010, 09:16
Kirjoittaja Make
Täällä lounaisrannikolla 4 siipisten paluuaurojen (Kverne) kärjet kestää 30-35 ha kääntämättä. Vain kolmannes maista on kuitenkin kivisiä ja kuluttavia. Jos noita kuluttavimpia kyntäisi pelkästään ei kärjet kestäisi kuin kymmenkunta hehtaaria.
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 06 Marras 2010, 13:05
Kirjoittaja Cultor
Make kirjoitti:Täällä lounaisrannikolla 4 siipisten paluuaurojen (Kverne) kärjet kestää 30-35 ha kääntämättä. Vain kolmannes maista on kuitenkin kivisiä ja kuluttavia. Jos noita kuluttavimpia kyntäisi pelkästään ei kärjet kestäisi kuin kymmenkunta hehtaaria.
Fiskarsin (valmistaja Electrolux Ab) kärkiä ei tarvitse kääntää. Kolmeteräisillä paluuauroilla on kynnetty yhteensä 550-600 ha ja kolme sarjaa kärkiä lienen ostanut. Viime keväänä vaihdoin nurkista löytyneistä pisimmät takaisin. Lehtiosatkin ovat jo sen verran kuluneet, että mitta riittää.
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 06 Marras 2010, 21:32
Kirjoittaja O.J.
Täällä 3-siipisen Fiskarssin kärjet menevät uusiin ~10ha:n jälkeen, ainaki IKH:n tarvikeosat. Nyt tuohon ei taida saada enää edes maapuolia. Kivikkoa hietamoreenia, tänä syksynä hajos kaksi lehtiosaakin kesken kyntöjen, kai ne maat olivat kuivia...
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 10 Marras 2010, 18:37
Kirjoittaja errav
Överum cvl 598h tuli hankittua, en ole auroja nähnyt joten hieman jännittää mitä auto tuo. Aurat sinänsä tutut vain yksi siipi lisää. Toinen jännä juttu on veturin koko hollanissa ei oo kuin 110hv joten kaikkia tarvitaan, 800 kg hommasin limppua nokalle joten uskoisin painon riittävän.
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 07 Joulu 2010, 11:34
Kirjoittaja errav
Mites tyyppikilvestä päätellään vuosimalli överumeista?
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 28 Elo 2011, 18:18
Kirjoittaja errav
Tuli tänään säädeltyä aurat oman koneen perään sopiviksi. Pari hehtaaria tuli kyntöä testailtua hyvin menivät. Tuli pessimistisenä säädettyä aurat 12 tuumaan ajattelin jos kyntö olis vähän tasaisempaa kuin 14 tuumalla. Taidan muuttaa kuitenkin takaisin 14 tuumaan. Mites muut on savimaita kynnelleet.
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 02 Syys 2011, 21:03
Kirjoittaja Petri
No vielä yksi kysymys: sarkaojitetuilla pelloilla puolihinattavalla auralla kyntäminen? Onko se peräpyörä pidettävä ehdottomasti saran puolella eli jos tipahtaa ojaan, niin ollaanko ns. lirissä?
Petri
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 02 Syys 2011, 21:51
Kirjoittaja rysler
Petri kirjoitti:No vielä yksi kysymys: sarkaojitetuilla pelloilla puolihinattavalla auralla kyntäminen? Onko se peräpyörä pidettävä ehdottomasti saran puolella eli jos tipahtaa ojaan, niin ollaanko ns. lirissä?
Petri
Ei haittaa jos tippuu ojaan . kyllä se nousee ku vain veturis on painoo. ojan reunat on toki tongitun näköiset
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 05 Syys 2011, 07:33
Kirjoittaja Petri
rysler kirjoitti:Petri kirjoitti:No vielä yksi kysymys: sarkaojitetuilla pelloilla puolihinattavalla auralla kyntäminen? Onko se peräpyörä pidettävä ehdottomasti saran puolella eli jos tipahtaa ojaan, niin ollaanko ns. lirissä?
Petri
Ei haittaa jos tippuu ojaan . kyllä se nousee ku vain veturis on painoo. ojan reunat on toki tongitun näköiset
"Jos veturis on painoo"... Puolihinattaviin siirtymisen tärkein motiivi olisi täällä, että saa (puheiden mukaan) kevyemmän vedettävyyden myötä yhden lisäsiiven nykytilanteeseen verrattuna... Ei ole tarkoitus terveisiä vedellä, 88 hevosta pitäisi laittaa käyttöön.
Petri
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 25 Syys 2011, 11:47
Kirjoittaja ATH
Kyllä se hinattava tällä kelillä istuu siihen, kun kannatuspyörän kunnolla ojaan päästää. Yhtä rutakkoa pellot.
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 25 Syys 2011, 13:33
Kirjoittaja aurajokilaivuri
Petri kirjoitti:No vielä yksi kysymys: sarkaojitetuilla pelloilla puolihinattavalla auralla kyntäminen? Onko se peräpyörä pidettävä ehdottomasti saran puolella eli jos tipahtaa ojaan, niin ollaanko ns. lirissä?
Puolihinattavat sarka-aurat tuli muutamaan kertaan pudotettua pieneen ojaan, kyllä se sieltä nousee, aurojen etupää ja peräpyörä vaan ylös. Kun auran etupää on ylhäällä, ei se takimmainenkaan siipi kovin syvälle haukkaa.
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 25 Syys 2011, 19:05
Kirjoittaja jk
Aina joskus käy mielessä tuollaiset 6-siipiset puolihinattavat kääntöaurat. Näitä sais sen verran edullisesti että vois jättää nuo nykyiset 4-siipiset kääntökvernet pikkulohkojen auraksi!
Re: Puolihinattavat aurat
Lähetetty: 25 Syys 2011, 21:01
Kirjoittaja Jari
jk kirjoitti:Aina joskus käy mielessä tuollaiset 6-siipiset puolihinattavat kääntöaurat. Näitä sais sen verran edullisesti että vois jättää nuo nykyiset 4-siipiset kääntökvernet pikkulohkojen auraksi!
Niinpä, muttakun ovat rautasiivillä käytännössä kaikki
Viime syksynä kuolasin moniakin kuussiipisiä mutta toisaalta, nostolaitteisiin käytetyt viissiipiset 20" säädöllä, hakkaa hinattavan 16" kuussiipisen kaikin tavoin. Tässäkin tapauksessa saisi jättää nelisiipiset toisiksi auroiksi, mikäli tarvetta kyntää pienemmillä traktoreilla esim. kylvöjen aikana.
Toistaiseksi tullut tulokseen että nelisiipisillä ja 18" säädettynä pärjää ihan ok., satakunta hehtaaria kynnettävää vuosittain eikä tuo kummoinen työ ole, työn nopeutuminen isommilla auroilla ei tee hankinnasta järkevää ellei ala kyntämään kaikkia maita tai saa lisää peltoa.