Ketjuun on tarkoitus kommentoida Koneviestin artikkeleita. Uskon että toimitus käy näitä juttuja silloin tällöin urkkimassa, joten eiköhän palaute mene perille.
Koneviesti 6/2006 sisälsi muutaman artikkelin, joita olisi pienellä vaivalla saanut käsittelemään asiaa paljon syvällisemmin. ”Kylvöajankohta suorakylvössä” artikkelissa päädyttiin loppupäätelmään, että suorakylvössä kannattaa kylvää myöhästettynä rikkakasvien tultua pintaan. Artikkelin näkökulma on kovin kapea ja jätetään huomioimatta MTT Mietoisten tutkimusasemalle tehdyt kylvöajankohtakokeet, joissa kylvettiin koeruutuja eri aikaan ja paras sato saatiin aikaisimmasta tehdystä kylvöstä. Yleisesti tavoitellaan korkeaa satoa, ja kylvön tekeminen rikkakasvien ehdoilla on ristiriidassa tämän kanssa.
Artikkelissa kehutaan Eelan viljelykiertoa kertomatta millainen viljelykierto on, eikä edes kerrota, mitä kasvia oltiin sillä hetkellä kylvämässä. Olisi myös mielenkiintoista nähdä, miten rikkakasviruiskutukset onnistuivat kyseisellä lohkolla. Vaikea uskoa saunakukkaan ja voikukkaan saatavan tehoa tavallisella glyfosaattivalmisteella annoksella 1 l/ha. Eli kylvetyltä pellolta olisi ollut mielenkiintoista nähdä 2 – 4 viikkoa myöhemmin otettu valokuva ja kertoa rikkakasvien torjunnasta tarkemmin.
Artikkelissa ”Kaura valittiin maatilan lämmönlähteeksi” ei kerrota mitään investoinnin kannattavuudesta, eikä otettu kantaa kauran polton aiheuttamaan mahdolliseen korroosioon. Paljonko olivat suunnitellut kustannukset hake- ja kauravaihtoehdoille ja mitkä olivat kauravaihtoehdon toteutuneet kustannukset? Artikkelissa mainittiin kauran kulutusarvioksi 30 tn. Tämä vastaa lämpöarvoltaan reilua 10 000 litraa polttoöljyä. Oletetaan öljykuluiksi 8000 euroa ja kauralle 2700 euroa. Säästöä syntyy vuodessa 5300 euroa, millä pitäisi kattaa kauranpolttolaitteiston pääomakulut. Pääomakuluja syntyy tuon verran noin 40 000 euron investoinnista (10 vuoden poistoaika, ei jäännösarvoa, 5 % korko). Paljonkohan laitteiston huoltoon ja ylläpitoon pitäisi varata rahaa ja paljonko olivat toteutuneet rakennuskustannukset?
Messuartikkeleissa yleensä vain toistetaan sitä, mitä näytteilleasettajat ovat tuoneet esille. Mutta mistähän mahtaa johtua näkemysero, että Welsin energiansäästömessujen mukaan viljaa olisi poltettava 600 – 700 asteessa, kun taas joidenkin laitevalmistajien ( http://www.multiheat.fi/ ) mukaan viljan poltto pitäisi tehdä yli 1000 asteessa. Suuri ero noinkin yksinkertaisessa asiassa. Koskeeko 600 - 700 asteen ohje vain ilman liikkuvaa arinaa olevia polttimia? Jutussa viitataan tutkimukseen, josta pitäisi löytyä juttua KV 4/06, s. 104, mutta omassa lehdessäni on siinä kohtaa artikkeli maanrakennuskoneista. Missähän se oikea artikkeli on?
Omasta mielestäni artikkeleiden laatu on määrää tärkeämpää, joten KV toimittajilta toivoisin hiukan lisää työtunteja artikkeleiden sisällön syventämiseksi. Tällöin henkilöhaastattelu voi muuttua hyödylliseksi tietolähteeksi, jossa asiaa tarkastellaan laajemmin.
Palautetta Koneviesti -lehdelle
Valvoja: Farmari-ryhmä
1980-luvun koneet
4.6.1975 pääkirjoitus Olli Näri
Minkälainen on 1980-luvun traktori ? Siinä on 150HV, takapyörien tilalla teli ja ohjaamo on tehty kaikki vaatimukset täyttäväksi. Hintaa tällä traktorilla on nykyisten näkymien mukaan noin 160 000 markkaa.
Kukaan ei kuitenkaan vielä tähän mennessä ole sanonut, mikä on 80-luvun viljelytekniikka. Erilaisia arvailuja tosin on esitetty. Joittenkin asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa kyntö korvataan muilla maanmuokkausmenetelmillä, jotka eivät vaadi yhtä korkeata ammattitaitoa kuin kyntö vaatii. Samojen asiantuntijoiden mukaan kevättyöt tehdään yhdellä ajokerralla käyttäen yhdistelmäkonetta, joka muokkaa maan, sijoittaa lannoitteen, kylvää siemenen ja jyrää kylvöksen.
Tällöin voi olla perusteltua hankkia traktori , jonka teho on noin 150 HV. Sillä voi tehdä sekä kevättyöt että syystyöt. Lisäksi tarvitaan vain pienempi traktori ruiskutuksia varten. Ongelmana on vain se että tälläiset koneen vaatisivat pinta-alaa noin 200HA , jotta niiden käyttö tulisi edes jotenkin taloudelliseksi. Tämänkokoisia tiloja ei ole monta nyt, eikä niitä ilmeisesti ole monta vielä 80-luvullakaan, mikäli ei aivan ihmeitä tapahdu.
160 000 markkaa lienee tällä hetkellä keskikokoisen maatilan hinta. 160000 markan traktori aiheuttaa melkoiset vuotuiset kustannukset, jotka voi kattaa vain sillä että tälläisellä traktorilla on riittävästi käyttöä vuoden aikana. On aivan selvää, että nykyisellä insinööritaidolla pystytään kyllä suunnittelemaan traktori, joka hyvin soveltuu 200 peltohehtaarin viljelyyn. Koko eurooppaakin ajatellen tarvitaan kuitenkin perusteellisia rakenteellisia muutoksia maataloudessa, jotta tälläisille koneille olisi taloudelliset käyttömahdollisuudet.
Muutokset maataloudessa tapahtuvat yleensä verraten hitaasti, joten kymmenenkin vuoden aikana muutokset on melko vähäisiä. 150HV traktori lienee näillä näkymin vielä 80-luvulla melko harvinainen näky Suomen pelloilla.
Olisi kuitenkin korkea aika myös maatalouden asiantuntijoiden alkaa miettiä sitä, mikä on 80-luvun viljelytekniikka. Muuten käy niin , että koneet suunnitellaan omia teitä ja viljelytekniikka kehittyy omia teitään .Jää taas viljelijöiden asiaksi kokeilla ja miettiä mitä todella käytännössä tapahtuu.
Joka tapauksessa tämä valmetin esittelemä traktoriuutuus on melkoinen saavutus alallaan. Maailman suuretkaan traktorivalmistajat eivät tähän mennessä ole vielä esittäneet mitään vastaavaa. Tämä traktoriuutuus varmasti herättämään melkoista huomiota kaikkialla alan asiantuntijoiden keskuudessa.
Vaikka sille Suomen maataloudessa ei ehkä 80-luvulla löydykkään sanottavaa käyttöä se saattaa antaa virikkeitä traktorisuunnittelulle yleensä.
Yhdysvalloissa kohdistuu jokatapauksessa jo tällähetkellä suurin mielenkiinto yli 150HV traktoreihin, mitta pinta-alat ovatkin siellä toiset kuin täällä ”vanhassa maailmassa”
Ilmeisesti kaivattaisiin jonkinlaista yhteistoimintaa eri osapuolten kesken, jotta saataisiin aikaan sellaisia koneita, jotka todella palvelisivat maataloutta niillä edellytyksillä, jotka kulloinkin ovat olemassa.
Hyvän koneen tekeminen sinänsä on jo luonnollisesti melkoinen saavutus. Mikäli sitä voidaan käyttääkin taloudellisesti ja tehokkaasti siihen tarkoitukseen mihin se on suunniteltu niin silloin koneen suunnittelija vasta todella on saavuttanut päämääränsä
Seuraavilla kolmella sivulla kerrottiin uutuudesta enempi, 2 seuraavaa sivua koski kyntämättä viljelyä.
Näin vuonna -75.
Tänäpäivänä (useimmiten) on kiire saada juttu äkkiä valmiiksi eikä selvitetä asioita perinpohjin , mutta onneksemme netistä löydämme kaipaamaamme lisätietoa. Vaatii kyllä useita hakusanoja useimmiten
Minkälainen on 1980-luvun traktori ? Siinä on 150HV, takapyörien tilalla teli ja ohjaamo on tehty kaikki vaatimukset täyttäväksi. Hintaa tällä traktorilla on nykyisten näkymien mukaan noin 160 000 markkaa.
Kukaan ei kuitenkaan vielä tähän mennessä ole sanonut, mikä on 80-luvun viljelytekniikka. Erilaisia arvailuja tosin on esitetty. Joittenkin asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa kyntö korvataan muilla maanmuokkausmenetelmillä, jotka eivät vaadi yhtä korkeata ammattitaitoa kuin kyntö vaatii. Samojen asiantuntijoiden mukaan kevättyöt tehdään yhdellä ajokerralla käyttäen yhdistelmäkonetta, joka muokkaa maan, sijoittaa lannoitteen, kylvää siemenen ja jyrää kylvöksen.
Tällöin voi olla perusteltua hankkia traktori , jonka teho on noin 150 HV. Sillä voi tehdä sekä kevättyöt että syystyöt. Lisäksi tarvitaan vain pienempi traktori ruiskutuksia varten. Ongelmana on vain se että tälläiset koneen vaatisivat pinta-alaa noin 200HA , jotta niiden käyttö tulisi edes jotenkin taloudelliseksi. Tämänkokoisia tiloja ei ole monta nyt, eikä niitä ilmeisesti ole monta vielä 80-luvullakaan, mikäli ei aivan ihmeitä tapahdu.
160 000 markkaa lienee tällä hetkellä keskikokoisen maatilan hinta. 160000 markan traktori aiheuttaa melkoiset vuotuiset kustannukset, jotka voi kattaa vain sillä että tälläisellä traktorilla on riittävästi käyttöä vuoden aikana. On aivan selvää, että nykyisellä insinööritaidolla pystytään kyllä suunnittelemaan traktori, joka hyvin soveltuu 200 peltohehtaarin viljelyyn. Koko eurooppaakin ajatellen tarvitaan kuitenkin perusteellisia rakenteellisia muutoksia maataloudessa, jotta tälläisille koneille olisi taloudelliset käyttömahdollisuudet.
Muutokset maataloudessa tapahtuvat yleensä verraten hitaasti, joten kymmenenkin vuoden aikana muutokset on melko vähäisiä. 150HV traktori lienee näillä näkymin vielä 80-luvulla melko harvinainen näky Suomen pelloilla.
Olisi kuitenkin korkea aika myös maatalouden asiantuntijoiden alkaa miettiä sitä, mikä on 80-luvun viljelytekniikka. Muuten käy niin , että koneet suunnitellaan omia teitä ja viljelytekniikka kehittyy omia teitään .Jää taas viljelijöiden asiaksi kokeilla ja miettiä mitä todella käytännössä tapahtuu.
Joka tapauksessa tämä valmetin esittelemä traktoriuutuus on melkoinen saavutus alallaan. Maailman suuretkaan traktorivalmistajat eivät tähän mennessä ole vielä esittäneet mitään vastaavaa. Tämä traktoriuutuus varmasti herättämään melkoista huomiota kaikkialla alan asiantuntijoiden keskuudessa.
Vaikka sille Suomen maataloudessa ei ehkä 80-luvulla löydykkään sanottavaa käyttöä se saattaa antaa virikkeitä traktorisuunnittelulle yleensä.
Yhdysvalloissa kohdistuu jokatapauksessa jo tällähetkellä suurin mielenkiinto yli 150HV traktoreihin, mitta pinta-alat ovatkin siellä toiset kuin täällä ”vanhassa maailmassa”
Ilmeisesti kaivattaisiin jonkinlaista yhteistoimintaa eri osapuolten kesken, jotta saataisiin aikaan sellaisia koneita, jotka todella palvelisivat maataloutta niillä edellytyksillä, jotka kulloinkin ovat olemassa.
Hyvän koneen tekeminen sinänsä on jo luonnollisesti melkoinen saavutus. Mikäli sitä voidaan käyttääkin taloudellisesti ja tehokkaasti siihen tarkoitukseen mihin se on suunniteltu niin silloin koneen suunnittelija vasta todella on saavuttanut päämääränsä
Seuraavilla kolmella sivulla kerrottiin uutuudesta enempi, 2 seuraavaa sivua koski kyntämättä viljelyä.
Näin vuonna -75.
Tänäpäivänä (useimmiten) on kiire saada juttu äkkiä valmiiksi eikä selvitetä asioita perinpohjin , mutta onneksemme netistä löydämme kaipaamaamme lisätietoa. Vaatii kyllä useita hakusanoja useimmiten
Eikös se ole faktapurola kirjoitti:No on ainakin tullut selväksi Holman kanta ,mitä mieltä hän on suorakylvöstä ja sen eduista.Jaksaa lähes joka kolumnissaan mainita miten huonosti se tänne Suomen oloihin sopii.
Mutta nuo mönkijä ja kelkka jutut mitä viimevuodet ollut melkein joka lehdessä saisi jättää PAAALJON vähemmälle. Kuuluisivat ennemminkin johonkin metsästys/vapaa-aika lehteen...
Juu, ite olen jossain välissä jo miettinyt koko lehden peruutusta mm. noiden juttujen takia. Toinen asia, mistä vois vähentää, ois Bioenergia.JarJar kirjoitti:Mutta nuo mönkijä ja kelkka jutut mitä viimevuodet ollut melkein joka lehdessä saisi jättää PAAALJON vähemmälle. Kuuluisivat ennemminkin johonkin metsästys/vapaa-aika lehteen...
Joku toinen lukija on sitten varmaan toista mieltä
