Palautetta Koneviesti -lehdelle
Lähetetty: 27 Huhti 2006, 13:43
Ketjuun on tarkoitus kommentoida Koneviestin artikkeleita. Uskon että toimitus käy näitä juttuja silloin tällöin urkkimassa, joten eiköhän palaute mene perille.
Koneviesti 6/2006 sisälsi muutaman artikkelin, joita olisi pienellä vaivalla saanut käsittelemään asiaa paljon syvällisemmin. ”Kylvöajankohta suorakylvössä” artikkelissa päädyttiin loppupäätelmään, että suorakylvössä kannattaa kylvää myöhästettynä rikkakasvien tultua pintaan. Artikkelin näkökulma on kovin kapea ja jätetään huomioimatta MTT Mietoisten tutkimusasemalle tehdyt kylvöajankohtakokeet, joissa kylvettiin koeruutuja eri aikaan ja paras sato saatiin aikaisimmasta tehdystä kylvöstä. Yleisesti tavoitellaan korkeaa satoa, ja kylvön tekeminen rikkakasvien ehdoilla on ristiriidassa tämän kanssa.
Artikkelissa kehutaan Eelan viljelykiertoa kertomatta millainen viljelykierto on, eikä edes kerrota, mitä kasvia oltiin sillä hetkellä kylvämässä. Olisi myös mielenkiintoista nähdä, miten rikkakasviruiskutukset onnistuivat kyseisellä lohkolla. Vaikea uskoa saunakukkaan ja voikukkaan saatavan tehoa tavallisella glyfosaattivalmisteella annoksella 1 l/ha. Eli kylvetyltä pellolta olisi ollut mielenkiintoista nähdä 2 – 4 viikkoa myöhemmin otettu valokuva ja kertoa rikkakasvien torjunnasta tarkemmin.
Artikkelissa ”Kaura valittiin maatilan lämmönlähteeksi” ei kerrota mitään investoinnin kannattavuudesta, eikä otettu kantaa kauran polton aiheuttamaan mahdolliseen korroosioon. Paljonko olivat suunnitellut kustannukset hake- ja kauravaihtoehdoille ja mitkä olivat kauravaihtoehdon toteutuneet kustannukset? Artikkelissa mainittiin kauran kulutusarvioksi 30 tn. Tämä vastaa lämpöarvoltaan reilua 10 000 litraa polttoöljyä. Oletetaan öljykuluiksi 8000 euroa ja kauralle 2700 euroa. Säästöä syntyy vuodessa 5300 euroa, millä pitäisi kattaa kauranpolttolaitteiston pääomakulut. Pääomakuluja syntyy tuon verran noin 40 000 euron investoinnista (10 vuoden poistoaika, ei jäännösarvoa, 5 % korko). Paljonkohan laitteiston huoltoon ja ylläpitoon pitäisi varata rahaa ja paljonko olivat toteutuneet rakennuskustannukset?
Messuartikkeleissa yleensä vain toistetaan sitä, mitä näytteilleasettajat ovat tuoneet esille. Mutta mistähän mahtaa johtua näkemysero, että Welsin energiansäästömessujen mukaan viljaa olisi poltettava 600 – 700 asteessa, kun taas joidenkin laitevalmistajien ( http://www.multiheat.fi/ ) mukaan viljan poltto pitäisi tehdä yli 1000 asteessa. Suuri ero noinkin yksinkertaisessa asiassa. Koskeeko 600 - 700 asteen ohje vain ilman liikkuvaa arinaa olevia polttimia? Jutussa viitataan tutkimukseen, josta pitäisi löytyä juttua KV 4/06, s. 104, mutta omassa lehdessäni on siinä kohtaa artikkeli maanrakennuskoneista. Missähän se oikea artikkeli on?
Omasta mielestäni artikkeleiden laatu on määrää tärkeämpää, joten KV toimittajilta toivoisin hiukan lisää työtunteja artikkeleiden sisällön syventämiseksi. Tällöin henkilöhaastattelu voi muuttua hyödylliseksi tietolähteeksi, jossa asiaa tarkastellaan laajemmin.
Koneviesti 6/2006 sisälsi muutaman artikkelin, joita olisi pienellä vaivalla saanut käsittelemään asiaa paljon syvällisemmin. ”Kylvöajankohta suorakylvössä” artikkelissa päädyttiin loppupäätelmään, että suorakylvössä kannattaa kylvää myöhästettynä rikkakasvien tultua pintaan. Artikkelin näkökulma on kovin kapea ja jätetään huomioimatta MTT Mietoisten tutkimusasemalle tehdyt kylvöajankohtakokeet, joissa kylvettiin koeruutuja eri aikaan ja paras sato saatiin aikaisimmasta tehdystä kylvöstä. Yleisesti tavoitellaan korkeaa satoa, ja kylvön tekeminen rikkakasvien ehdoilla on ristiriidassa tämän kanssa.
Artikkelissa kehutaan Eelan viljelykiertoa kertomatta millainen viljelykierto on, eikä edes kerrota, mitä kasvia oltiin sillä hetkellä kylvämässä. Olisi myös mielenkiintoista nähdä, miten rikkakasviruiskutukset onnistuivat kyseisellä lohkolla. Vaikea uskoa saunakukkaan ja voikukkaan saatavan tehoa tavallisella glyfosaattivalmisteella annoksella 1 l/ha. Eli kylvetyltä pellolta olisi ollut mielenkiintoista nähdä 2 – 4 viikkoa myöhemmin otettu valokuva ja kertoa rikkakasvien torjunnasta tarkemmin.
Artikkelissa ”Kaura valittiin maatilan lämmönlähteeksi” ei kerrota mitään investoinnin kannattavuudesta, eikä otettu kantaa kauran polton aiheuttamaan mahdolliseen korroosioon. Paljonko olivat suunnitellut kustannukset hake- ja kauravaihtoehdoille ja mitkä olivat kauravaihtoehdon toteutuneet kustannukset? Artikkelissa mainittiin kauran kulutusarvioksi 30 tn. Tämä vastaa lämpöarvoltaan reilua 10 000 litraa polttoöljyä. Oletetaan öljykuluiksi 8000 euroa ja kauralle 2700 euroa. Säästöä syntyy vuodessa 5300 euroa, millä pitäisi kattaa kauranpolttolaitteiston pääomakulut. Pääomakuluja syntyy tuon verran noin 40 000 euron investoinnista (10 vuoden poistoaika, ei jäännösarvoa, 5 % korko). Paljonkohan laitteiston huoltoon ja ylläpitoon pitäisi varata rahaa ja paljonko olivat toteutuneet rakennuskustannukset?
Messuartikkeleissa yleensä vain toistetaan sitä, mitä näytteilleasettajat ovat tuoneet esille. Mutta mistähän mahtaa johtua näkemysero, että Welsin energiansäästömessujen mukaan viljaa olisi poltettava 600 – 700 asteessa, kun taas joidenkin laitevalmistajien ( http://www.multiheat.fi/ ) mukaan viljan poltto pitäisi tehdä yli 1000 asteessa. Suuri ero noinkin yksinkertaisessa asiassa. Koskeeko 600 - 700 asteen ohje vain ilman liikkuvaa arinaa olevia polttimia? Jutussa viitataan tutkimukseen, josta pitäisi löytyä juttua KV 4/06, s. 104, mutta omassa lehdessäni on siinä kohtaa artikkeli maanrakennuskoneista. Missähän se oikea artikkeli on?
Omasta mielestäni artikkeleiden laatu on määrää tärkeämpää, joten KV toimittajilta toivoisin hiukan lisää työtunteja artikkeleiden sisällön syventämiseksi. Tällöin henkilöhaastattelu voi muuttua hyödylliseksi tietolähteeksi, jossa asiaa tarkastellaan laajemmin.
