Kuulostaako mahdottomalta ajatukselta tehdä sonninavetta n 100 päätä, kuivalannalla, ritiläpalkkeilla, omana työnä ja B tuki-alueelle. Vinkkejä ja linkkejä saa antaa. Kiitos ja kumarrus.
*seepra*
Sonninavetta B-alueelle
Valvoja: Farmari-ryhmä
-
Mullifarmari
- Luokka: >500hv
- Viestit: 561
- Liittynyt: 14 Loka 2005, 15:58
- Paikkakunta: P-P
Re: Sonninavetta B-alueelle
Miten niin kuivalannalla ja ritiläpalkeilla?seepra kirjoitti:sonninavetta n 100 päätä, kuivalannalla, ritiläpalkkeilla
-Mf-
Tuntuu että tuossahan hukataan ritilän idea?seepra kirjoitti:Meillä menee ainakin vanhoissa paikoissa menee ritiläpalkeista paska hyvin läpi ja alta paska vie raappalinja paskan pois(tietenkin hydraulitoiminen eikä mikään vaijeri viritys)
*Seepra*
Peltopinta-alasta suhteessa elukkamäärään riippuu hyvinkin paljon että millaista lantaa,kuivalanta tarttee enemmän pinta-alaa johtuen levittämistekniikoista. Nurmelle ja keskikesällä,vaatii sateet että painuu peltoon joten kesälevitykseen ei mikään paras vaihtoehto kokonaistaloudellisesti. Toki se pska sinne peltoon menee. Mutta kuinka paljon siitä kotiutuu nurmisadossa,onkin toinen juttu. Liete katoaa nykymultaimilla oikeaan osoitteeseen,vaikkapa urakoitsijan toimesta ja nurmi todistetusti kasvaa hyvin.
Säilörehualaa tarttee sata mullia noin 20ha,hyvällä satotasolla. Omissa laskelmissa on reilu 300 elukkaa ja niille laskettiin nurmialaksi 60ha sopivalla pelivaralla, sillä oletuksella että nurmien sadot hiukan putoaa nykyisistä ja jää hiukan pelivaraa viime kesän luokkaa olevien katastrofien varalle. Väkirehuprosentit mullitiloilla näillä nurkilla 70% tienoilla ja ylikin,rehua ei ole saatavilla kun kaikilla kato...
Tuo sataelikkoa voi olla ihan hyvä määrä vaikka peltoalaa runsaastikin ts. 200ha tjsp.,kotieläintila ja yksin selviää helposti kaikista töistä,myös lannanajosta mikäli halua ja kalustoa. Teurastamothan noin pieniä vastaan mutta heillehän onkin tärkeää että tilat olisi mahdollisimman suuria. Toki suuruuden ekonomia pätee myös viivan alle jäävässä tuloksessa kasvattajallakin,ostojen ja myyntien kautta.
Meillä syynä kuivalantaan olemassa oleva kalusto ja iso lantala. Lannan levitysalaa löytyy 50 hehtaaria omia. Syy ritiläpalkkien käyttöön on niiden helppo käyttöisyys verrattuna kuivikepihattoon. Uudesta navetasta on tarkoitus tehdä lämmin, koska laskelmissa hinta ero lämpimäan ja kylmän välillä on häviävän pieni.
*Seepra*
*Seepra*
-
Mullifarmari
- Luokka: >500hv
- Viestit: 561
- Liittynyt: 14 Loka 2005, 15:58
- Paikkakunta: P-P
Mut silloinhan tartet tuplakaluston, kun liete menis yksillä koneilla.seepra kirjoitti: Nyky systeemissä pysyy ainakin hyvin kun on virtsan erittely, eli kusi menee erikseen. Mahdollisuutena on myös käyttää purua jota on ilman saatavilla, sekä turvetta.
Jari tuossa jo listasikin lietteen etuja. Eikä liete tarvitse liikkuvia osia osatakseen ulos navetasta.
-Mf-
Liete olisi varmaan oiva ratkaisu, mutta nyt on jo olemassa n. 400m3 virtsasäiliötä ja 1000m3 kuivalantalaa. Mahtaakohan nuorten eläinten liete kulkea kuivuuden takia ilman raappoja? Tarkoituksena muuttaa vanha navetta (rak. 1979) alle vuoden ikäisille kasvattamoksi, eli uuteen navettaan tulisi n. 100 yli vuoden ikäistä sonnia. Yksi lietteen haittapuoli on mahdollisen lannanlevitysalan saaminen, alueella suursikala joka tuottaa melko määrän lietettä. Moni viljanviljelijä alueella ottaa kuivaa turvelantaa vastaan, mutta ei lietettä.Mullifarmari kirjoitti:Mut silloinhan tartet tuplakaluston, kun liete menis yksillä koneilla.seepra kirjoitti: Nyky systeemissä pysyy ainakin hyvin kun on virtsan erittely, eli kusi menee erikseen. Mahdollisuutena on myös käyttää purua jota on ilman saatavilla, sekä turvetta.
Jari tuossa jo listasikin lietteen etuja. Eikä liete tarvitse liikkuvia osia osatakseen ulos navetasta.
-Mf-
*Seepra*
Näkisin, että systeemin valinta on paljon intensiteetistä kiinni. Jos panostaa täysillä sonneihin niin koko peltoala nurmelle ja kunnollinen lietenavetta. Lietettä sitten nurmille ja mahdollisesti muille, ostoviljaa tuoreena ja murskan kautta siiloon. Taasen jos haluaa "puuhastella", niin mahdollisimman halvalla kuivikepihatto siten, että lannat saa viljan alle ja nurmella noin 25-35% peltoalasta. Tolppahalli ja vaikkapa ruokinta ulkoa jonkin visiirin kautta, jotta ei tarvitse turhia käytäviä rakennella. Tällöin sonnan kanssa ei tarvitse taiteilla ja nurmea tulee sopivasti viljelykiertoon.
Itse pidän tätä jälkimmäistä täällä Etelä-Suomessa järkevämpänä, ainakin jos peltopuolen kalusto on ok ja niistä hommista tykkää. Ei tarvitse sitoutua niin täysillä sonnihommaan tässä alati muuttuvassa toimintaympäristössä, kun navetta tulee halvalla ja viljanviljely pysyy kuvioissa mukana. Kuivuriinkin jää mahdolliselle lisäpellolle tai urakkahommalle varaa, kun nurmet ja murskeviljat tehdään siiloon. Tämä edellyttää tosin riittävää tilakokoa +-100ha, jotta mittakaavat pysyvät mielekkäinä
Eli lyhyesti joko täysillä tai sitten niin, että voi piankin lopettaa jos ei huvita.
Itse pidän tätä jälkimmäistä täällä Etelä-Suomessa järkevämpänä, ainakin jos peltopuolen kalusto on ok ja niistä hommista tykkää. Ei tarvitse sitoutua niin täysillä sonnihommaan tässä alati muuttuvassa toimintaympäristössä, kun navetta tulee halvalla ja viljanviljely pysyy kuvioissa mukana. Kuivuriinkin jää mahdolliselle lisäpellolle tai urakkahommalle varaa, kun nurmet ja murskeviljat tehdään siiloon. Tämä edellyttää tosin riittävää tilakokoa +-100ha, jotta mittakaavat pysyvät mielekkäinä
Eli lyhyesti joko täysillä tai sitten niin, että voi piankin lopettaa jos ei huvita.
Ymmärän hyvin että kylmän kuivikepihaton tekeminen olisi kaikkein edullisin vaihtoehto, mutta tällä hetkellä oleva 30 sonnin kuivikepihaton kautta saamat kokemukset eivät houkuta siihen vaihtoehtoon. Kuinka muuten tyhjennätte kuivikepihatot ja kuinka usein, missä eläimmet sen aikaa? onko kellään kokemusta kuinka tehdään 380cm leveän kourun lannanpoisto kuivalannassa, raappalinjalla?
*seepra*
*seepra*