Katselin eilen illalla juttua etanolituotannosta.
Siinä annettiin ymmärtää kasvihuonekaasuja syntyvän yhtä paljon kuin polttamalla fossiilisia polttoaineita.Toisekseen annettiin ymmärtää että fossiilisia polttoaineitakin tarvitaan melkein yhtä paljon kuin etanolista saa energiaa.
Onko jollakulla yksinkertaista laskelmaa selkokielellä paljonko
a)
-maissietanolin tuotanto tuottaa kasvihuonekaasuja mukaanlukien viljely
b)
-paljonko menee öljyä maissitonnin tuottamiseen?
Ei tartte pilkkuja halkoa...
Etanolituotanto
Valvoja: Farmari-ryhmä
-
aurajokilaivuri
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 04 Loka 2005, 14:16
- Paikkakunta: Aurajokivarsi
Taitaa olla sama juttui, kun jostain rypsiöljystä valmistetaan dieseleille polttoöljyä. Dieselmoottori on tietysti huomattavasti parempi hyötysuhteeltaan kuin bensakone, joten se auttaa jonkin verran.
Aikoinaan vihreiden Pulliainen oli presidenttiehdokkaana ja hän tilaisuudessaan kovasti mainosti peltotuotantoa dieselin polttoaineeksi - silloin jäi kyllä epäselväksi se, että meneekö sielläkin enemmän fossiilista polttoainetta dieselöljyn valmistukseen kuin on saatu bioenergia?
Henkilökohtaisesti ihmetyttää Suomen veropolitiikka dieselpolttoaineen suhteen. Verotetaan edelleen kuin ainakin rikollista, kun käytetään dieseliä, vaikka jäämät ovat vähemmän ilmakehää saastuttavia kuin bensan vastaavat ja dieselmoottorin hyötysuhde on kaiken lisäksi karkeasti ottaen n. 35 % bensamoottorin päästessä johonkin 25 %:in!
Tässä asiassa valtiolla ei ole muuta tavoitetta kuin verotulojen lisääminen - ja siinä samalla suositaan ilmakehän saastumista, ihme ettei vaikka EU ole puuttunut tähän epäkohtaan.
Aikoinaan vihreiden Pulliainen oli presidenttiehdokkaana ja hän tilaisuudessaan kovasti mainosti peltotuotantoa dieselin polttoaineeksi - silloin jäi kyllä epäselväksi se, että meneekö sielläkin enemmän fossiilista polttoainetta dieselöljyn valmistukseen kuin on saatu bioenergia?
Henkilökohtaisesti ihmetyttää Suomen veropolitiikka dieselpolttoaineen suhteen. Verotetaan edelleen kuin ainakin rikollista, kun käytetään dieseliä, vaikka jäämät ovat vähemmän ilmakehää saastuttavia kuin bensan vastaavat ja dieselmoottorin hyötysuhde on kaiken lisäksi karkeasti ottaen n. 35 % bensamoottorin päästessä johonkin 25 %:in!
Tässä asiassa valtiolla ei ole muuta tavoitetta kuin verotulojen lisääminen - ja siinä samalla suositaan ilmakehän saastumista, ihme ettei vaikka EU ole puuttunut tähän epäkohtaan.
-
maapakka
- Luokka: Piikkipyörätrak. 20 hv
- Viestit: 46
- Liittynyt: 24 Maalis 2007, 18:51
- Paikkakunta: Raisio
Olen näitä laskelmia imuroinut netistä ihan mielenkiinnon vuoksi. Etanolin tuotannossa suurin ongelma taitaa olla se, että biomassan energiasisällöstä vain osa saadaan etanoliksi. Talteensaadun etanolin lämpöarvo on suunilleen sama kuin viljelyyn ja jalostukseen tarvittu panostus. Jos sivutuoteelle (mäski) ei lasketa arvoa, niin energiataseena lopputulos on +/- 0. Mutta tietysti sivutuuotteellakin on arvoa, joko energiana tai rehuna. Ilmeisesti kaikissa laskelmissa sitä ei ole noteerattu lainkaan. Lisäksi etanolin valmistusprosessi kuluttaa energiaa mikä huonontaa energiahyötysuhdetta.
Rypsin / biodiesel kanssa vähän sama juttu, jos sivutuote jätetään huomiotta, päästään vain heikosti plussan puolelle.
Jos sensijaan tuotetaan biomassaa poltettavaksi, talteensaatu lämpöenergia on noin 5-kertainen suhteessa viljelyssä käytettyyn energiamäärään. Tällöin oletettu, että koko biomassa, esim. viljalla siemensato + oljet, käytetään polttoaineena.
Näitä lukuja kun miettii, niin tuntuu että nestemäisten biopolttoaineiden valmistus täällä pohjoisessa on hölmöläisten hommaa, mieluummin käytettäisiin biomassa lämmitykseen.
Sitten on nämä toisen sukupolven (tosin vanhaa tekniikkaahan se on) menetelmät eli F-T, jiossa saanto on jo parempi, niiden kanssa nestemäisten polttoaineiden valmistus voisi jo olla enemmän perusteltua.
Rypsin / biodiesel kanssa vähän sama juttu, jos sivutuote jätetään huomiotta, päästään vain heikosti plussan puolelle.
Jos sensijaan tuotetaan biomassaa poltettavaksi, talteensaatu lämpöenergia on noin 5-kertainen suhteessa viljelyssä käytettyyn energiamäärään. Tällöin oletettu, että koko biomassa, esim. viljalla siemensato + oljet, käytetään polttoaineena.
Näitä lukuja kun miettii, niin tuntuu että nestemäisten biopolttoaineiden valmistus täällä pohjoisessa on hölmöläisten hommaa, mieluummin käytettäisiin biomassa lämmitykseen.
Sitten on nämä toisen sukupolven (tosin vanhaa tekniikkaahan se on) menetelmät eli F-T, jiossa saanto on jo parempi, niiden kanssa nestemäisten polttoaineiden valmistus voisi jo olla enemmän perusteltua.
-
aurajokilaivuri
- Luokka: >500hv
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 04 Loka 2005, 14:16
- Paikkakunta: Aurajokivarsi
Toisaalta taas ei sen voiman tarvitse välttämättä olla fossiilisesta peräisin, vaan bionenergiaa voi jalostaa vesivoimalla, ydinvoimalla, tuulivoimalla, ja sen energian saa siirrettyä kätevään nestemäiseen ja mukana kulkevaan muotoon.
Kyllähän energiatase vaikka sähkö- tai vetyautossa on pahasti miinuksella, sähkön tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin mitä siitä sähköstä autossa saadaan ulos, ja lisäksi sähkön kanssa pitää raahata painavia ja raskasmetalleja sisältäviä akkuja ympäriinsä. Jostain syystä niiden kohdalla ei kuitenkaan mietitä noita energiataseita.
Kyllähän energiatase vaikka sähkö- tai vetyautossa on pahasti miinuksella, sähkön tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin mitä siitä sähköstä autossa saadaan ulos, ja lisäksi sähkön kanssa pitää raahata painavia ja raskasmetalleja sisältäviä akkuja ympäriinsä. Jostain syystä niiden kohdalla ei kuitenkaan mietitä noita energiataseita.
Sähkömoottorilla hyötysuhde on ihan eri luokkaa kuin polttomoottorilla! Ihmetellä täytyy, että ei ole keksitty edestakaisin liikkuvan mäntämoottorin tilalle jotain parempaa energialähdettä? Pyörivä moottori on toiminnaltaan paljon edullisempi kuin edestakaisin jyskyttävä mäntä. Massoja täytyy hidastaa ja kiihdyttää älyttömästi joka iskulla ja lämmöstä suuri osa menee itse koneen jäähdytykseen ja häipyy harakoille - ei siinä hyötysuhde nouse kovin kummoiseksi mitenkään.
Wankelia kokeiltiin, mutta taisi kaatua teknisiin hilpetööreihin.
Vielä 60-luvulla Tampereellakin ajettiin johdinautoilla, niin että pakkasella ei paljon muita katuvaloja tarvittu, koska kipinöinti valaisi. Sähkömoottori oli saasteeton, hyötysuhde korkea, äänetön, vääntömomentti juuri alkukiihdytyksessä suurimmillaan - eli kaikki hyvät puolet liikenteen kannalta. Pitkä miinus oli linjaan sidottu kulku. Kyllä silloisillakin lyijyakuilla pääsi joitakin satoja metrejä linjasta sivuun, mutta siihen se sitten jäikin.
Sähköauton kehityksessä pullonkaula on akuissa, niitä ei ole saatu kehitetyksi muun teknologian rinnalla. Ja tosiaan ei kyllä ole paljon järkeä kuljettaa painavia akkuja sinne ja tänne.
Wankelia kokeiltiin, mutta taisi kaatua teknisiin hilpetööreihin.
Vielä 60-luvulla Tampereellakin ajettiin johdinautoilla, niin että pakkasella ei paljon muita katuvaloja tarvittu, koska kipinöinti valaisi. Sähkömoottori oli saasteeton, hyötysuhde korkea, äänetön, vääntömomentti juuri alkukiihdytyksessä suurimmillaan - eli kaikki hyvät puolet liikenteen kannalta. Pitkä miinus oli linjaan sidottu kulku. Kyllä silloisillakin lyijyakuilla pääsi joitakin satoja metrejä linjasta sivuun, mutta siihen se sitten jäikin.
Sähköauton kehityksessä pullonkaula on akuissa, niitä ei ole saatu kehitetyksi muun teknologian rinnalla. Ja tosiaan ei kyllä ole paljon järkeä kuljettaa painavia akkuja sinne ja tänne.