Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
pystypuomieja ja nostopuomeja ne on noista hitsaillut. jopa ekana vuonna.
en sitte tiä missä syy. omasta mielestäni se on kasattu/hitsattu väärin (vain minun mielipide,en oo mikään insinööri) nostopuomi kasattu periaatteessa kahdesta palasta, pitkittäiset hitsisaumat on kronoksessa ylä ja alapinnassa. monessa muussa merkissa hitsisaumat on nosturin kyljissä.
kyljessä olevasta hitsisaumasta ainakin se etu, että sylinterin korvakkeen sivuvahvikelaipat saa hitsattua aina pitkittäissaumaan asti (esim. jos laippassa terävä kärki,saa kärjen hitsisaumat loppumaan tähän pitkittäis saumaan)
olisko josutavuudella kanssa osaa? luulis että ylä ja alapuoliset saumat ei jousta/painu kasaan niinku sivusaumat?
olen nähnyt että kronos lähtee vahvikelaipan kärjistä repeämään.
koivumäki vois ihan oikeesti tietää asiasta?
--------------------
ite ottasin näistä kahesta keslan.
-------------------
mika kirjoitti:pystypuomieja ja nostopuomeja ne on noista hitsaillut. jopa ekana vuonna.
en sitte tiä missä syy. omasta mielestäni se on kasattu/hitsattu väärin (vain minun mielipide,en oo mikään insinööri) nostopuomi kasattu periaatteessa kahdesta palasta, pitkittäiset hitsisaumat on kronoksessa ylä ja alapinnassa. monessa muussa merkissa hitsisaumat on nosturin kyljissä.
kyljessä olevasta hitsisaumasta ainakin se etu, että sylinterin korvakkeen sivuvahvikelaipat saa hitsattua aina pitkittäissaumaan asti (esim. jos laippassa terävä kärki,saa kärjen hitsisaumat loppumaan tähän pitkittäis saumaan)
olisko josutavuudella kanssa osaa? luulis että ylä ja alapuoliset saumat ei jousta/painu kasaan niinku sivusaumat?
olen nähnyt että kronos lähtee vahvikelaipan kärjistä repeämään.
koivumäki vois ihan oikeesti tietää asiasta?
--------------------
ite ottasin näistä kahesta keslan.
-------------------
ps mihis cranab unohtu?
Aika pönttöi siellä kronoksella suunnittelemassa. Hitsisauman edullisin paikka on keskellä palkkia, eli kyljessä. Ylä ja alapaarteessa on taivutuksen aiheuttamat jännitykset suurimmillaan, joten hitsauksen aiheuttama alkusärö on oikein edullikkaassa lähteä kasvamaan. Samoin kaikki terävät kulmat tms on oikein omiaan säröjen alkupaikoiksi, koska sinne muodostuu lähes poikkeuksetta jonkinlaista jännityskeskittymää ja sitten niissä on vielä usein kaikenlaista hitsausvirhettä ja avot, kohta on puomi poikki...
Mitä nyt pienellä kokemuksella tässä haastelen niin keslan tekemiä puomeja pidän hyvin tehtyinä, niillähän on oikein testipenkit niille ja on niitä tutkittu tarkemminkin...
mika kirjoitti:pystypuomieja ja nostopuomeja ne on noista hitsaillut. jopa ekana vuonna.
en sitte tiä missä syy. omasta mielestäni se on kasattu/hitsattu väärin (vain minun mielipide,en oo mikään insinööri) nostopuomi kasattu periaatteessa kahdesta palasta, pitkittäiset hitsisaumat on kronoksessa ylä ja alapinnassa. monessa muussa merkissa hitsisaumat on nosturin kyljissä.
kyljessä olevasta hitsisaumasta ainakin se etu, että sylinterin korvakkeen sivuvahvikelaipat saa hitsattua aina pitkittäissaumaan asti (esim. jos laippassa terävä kärki,saa kärjen hitsisaumat loppumaan tähän pitkittäis saumaan)
olisko josutavuudella kanssa osaa? luulis että ylä ja alapuoliset saumat ei jousta/painu kasaan niinku sivusaumat?
olen nähnyt että kronos lähtee vahvikelaipan kärjistä repeämään.
koivumäki vois ihan oikeesti tietää asiasta?
--------------------
ite ottasin näistä kahesta keslan.
-------------------
ps mihis cranab unohtu?
Cranab taitaa olla reilusti kallimpi kuin nämä vai tosin ei ole cranabin hintaa kysytty.
Nykyisen patun puomi on kestänyt hyvin vaikka on nosteltu niin raskaita taakkoja kuin kuormaaja jaksaa nostaa eikö silloin ole puomi tarpeeksi vahva patun heikoin lenkki on koura, tosin vahvan koura tulee jos tulee vaihdettua. kronoksesta ei kokemusta niin neuvot/ tiedot tarpeen...
Itsellä Kronos 2010, vuosimalli olisko jotain 84-85. Muuten kestävä kuormain mutta puomi on siitäkin ollut poikki jo noin 6 vuotta sitten. Tosin koneella on kuormattu melko paljon.
Kannattaa katsoa miten cranabin puomi on suunniteltu/rakennettu.Hitsisaumojen paikat on välillä hassun näköisiä mutta kaikella on tarkoitus...mm. taittosylinterin korvakkeen kiinnitys pääpuomiin on omanlaisensa(vain puomin kyljistä kiinni,ja letkunpidinraudatkin on taitettu puomin kylkiin jottei puomin päälle tule poikkisaumoja)
Olen itse nähnyt myös ko. puomeja puolivalmiina tehtaalla ja melkoisen tarkkaan suoritetaan kokoonpanohitsaus,kaikki tappireiät tehdään isossa koneistuslaitteessa jolla mm. metsäkoneen runkojen reiät ajetaan yhdellä asetuksella(8metrinen kappale menee kerralla).
riippuu kai vähän tarjouksesta se hinta. samoilla varusteilla cranab 53 jäi edullisemmaksi kuin kronos 5010.
oon tykänny cranabista, liikeradat on hyvät ja nosturi on tosi kevyt todella iso etu traktorikäytösä 200-400kg painonsäästö.
mutta ykspuolinen mielipidehän tää on kun ei ole kronoksesta kokemusta. se on eriasia miten se cranabi kestää aikojen saatossa, saattaa mieli muuttua.
kyllä siitäkin sanottavaa löytyy, omaan käyttöön liian lyhyt pystypilari ja taittopuomin letkut sujattu huonosti (tulee ohi puomin leveyden)
mika kirjoitti:riippuu kai vähän tarjouksesta se hinta. samoilla varusteilla cranab 53 jäi edullisemmaksi kuin kronos 5010.
oon tykänny cranabista, liikeradat on hyvät ja nosturi on tosi kevyt todella iso etu traktorikäytösä 200-400kg painonsäästö.
mutta ykspuolinen mielipidehän tää on kun ei ole kronoksesta kokemusta. se on eriasia miten se cranabi kestää aikojen saatossa, saattaa mieli muuttua.
kyllä siitäkin sanottavaa löytyy, omaan käyttöön liian lyhyt pystypilari ja taittopuomin letkut sujattu huonosti (tulee ohi puomin leveyden)
Vai niin. Mutta cranabko on kestänyt ja toiminut hyvin sulla
mika kirjoitti:riippuu kai vähän tarjouksesta se hinta. samoilla varusteilla cranab 53 jäi edullisemmaksi kuin kronos 5010.
oon tykänny cranabista, liikeradat on hyvät ja nosturi on tosi kevyt todella iso etu traktorikäytösä 200-400kg painonsäästö.
mutta ykspuolinen mielipidehän tää on kun ei ole kronoksesta kokemusta. se on eriasia miten se cranabi kestää aikojen saatossa, saattaa mieli muuttua.
kyllä siitäkin sanottavaa löytyy, omaan käyttöön liian lyhyt pystypilari ja taittopuomin letkut sujattu huonosti (tulee ohi puomin leveyden)
Vai niin. Mutta cranabko on kestänyt ja toiminut hyvin sulla
***tositaiseksi juu, tosiaan ollu vasta alle vuoden ja 1300h käytössä. vielä ei voi sanoa kestääkö se. mukava käyttää,hyvät liikeradat. kohtuuhyvin tehoa ja kevyt.
mika kirjoitti:riippuu kai vähän tarjouksesta se hinta. samoilla varusteilla cranab 53 jäi edullisemmaksi kuin kronos 5010.
oon tykänny cranabista, liikeradat on hyvät ja nosturi on tosi kevyt todella iso etu traktorikäytösä 200-400kg painonsäästö.
mutta ykspuolinen mielipidehän tää on kun ei ole kronoksesta kokemusta. se on eriasia miten se cranabi kestää aikojen saatossa, saattaa mieli muuttua.
kyllä siitäkin sanottavaa löytyy, omaan käyttöön liian lyhyt pystypilari ja taittopuomin letkut sujattu huonosti (tulee ohi puomin leveyden)
Vai niin. Mutta cranabko on kestänyt ja toiminut hyvin sulla
***tositaiseksi juu, tosiaan ollu vasta alle vuoden ja 1300h käytössä. vielä ei voi sanoa kestääkö se. mukava käyttää,hyvät liikeradat. kohtuuhyvin tehoa ja kevyt.
Patuhan tai kesla oikestaan on paljon raskaampi kuin tämä 53 cranab tiedä sitten kummassa se rauta on oikessa paikassa cranabistakaan ei kokemusta ollenkaan, tähän asti olleet patuja ja hyvin ovat kestäneet toistaiseksi... onkos cranabissa hyvä koura? patussa kun tuo koura on jäänyt ihan puolitekeleeksi... mutta vahva tekee hyviä kouria joten se ei ole ongelma.
Viimeksi muokannut Wallu kuski, 13 Joulu 2007, 18:57. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Mä olen nähnyt kans 5000 Kronoksen levinneenä aikaa vaan on niin paljon etten oikein muista rakenteen yksityiskohtia.Oli ekoja 5000 sarjan kuormaimia.En ota kantaa noihin kronoksen rakenteisiin tarttis vähän kattella ensin.
Meillä on granab 4DT ja muuten ollaan tyytyväisiä paitsi mitä nyt Jake sovitteen tukijalkojen pultit katkeilee...eihän ole Granabin vika tuo.
Mun mielestä ainakin kaksi hyvää kuormainmerkkiä on:Granab ja Farmi.
Noista kumpaakaan ei meillä ole tarvinnut hitsata.Molemmissa on Mikan mainitsema hyvä geometria(ehkä poislukien Farmin halpamallit).
Syy siihen,että korvakkeet on Granabissa hitsailtu puomin kylkiin on yksinkertaisesti lujuusopillinen.Kuormauksen aikana suurimmat jännitykset teräksessä ovat puomin ala/yläpinnoissa.Keskellä poikkileikkusta on nk.neutraaliakseli jossa rasitus vaihtaa suuntaa vedosta puristukseksi ollen 0 neutraaliakselilla.Hitsit kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle neutraaliakselia jolloin ne eivät muodosta jännityshuippuja kovimmin rasitetuille alueille.Samasta syystä puomien päissä olevat korvakkeet hitsataan niihin tehdyistä aukoista kiinni poskiin,tällöin voidaan ympärihitsauksen saumaa piennetää ja eliminoidaan myös hitsausjännityksen aiheuttamaa vaurioriskiä.
Nää asiat on aika jänniä,mä olen jonkin verran joutunut analysoimaan rakenteita 3D mallien avulla ja kyllä niistä saa ihan järkeenkäypiä tuloksia.Nimenomaan väsymisasiat on nykyään aika tärkeitä kun pyritään tekemään pitkäikäisiä tuotteita.
mika kirjoitti:
Patuhan tai kesla oikestaan on paljon raskaampi kuin tämä 53 cranab tiedä sitten kummassa se rauta on oikessa paikassa cranabistakaan ei kokemusta ollenkaan, tähän asti olleet patuja ja hyvin ovat kestäneet toistaiseksi... onkos cranabissa hyvä koura? patussa kun tuo koura on jäänyt ihan puolitekeleeksi... mutta vahva tekee hyviä kouria joten se ei ole ongelma.
***siinä ei tullu kahmaria mukana, keslan ja vahvan risukahmari siinä on ollu,keslan tukkikahmari,naarva risukoura tai sorakuupat. eipä noissa kesloissa paljo huomautettavaa oo, tosi vähän on toi tukkikahmari kiinni, yleensä risukahmari.
sanoisin että patu on hieman "harrastelija malli" verrattuna 53 cranabiin. ennenmmin vertaisin foresteri 500 ja granab 53 malleja. näissä tapitukset,laakeroinit ja tehot hyvin lähelle samoja. patun 305:ssa heikommat tapit ja laakeroinnit vrt f500. en silti sano että se huono on, pirustihan niillä ajetaan!
keslan nostureista kokemusta 500:sta ja 600:sta,. molemmat on hyviä, 500 aika rajoilla traktoriin asennettavaksi, painava. 600 on hyvä nosturi aisalle (esim. hakkurissa) on ulottuvaisuutta ja voimaa. hyvin suojatut letkut kaikin puolin lähellä täydellistä. parempi kuin cranab...mutta onhan se eri hinta ja kokoluokassakin. ei traktorin päälle sovi.
Missä hintaluokassa tuo 53 kranappi,esiohjatulla tai sähköisellä pöydällä. Näiden hintaerosta jotain hajua,"ikuiseen" harrastelukäyttöön esiohjaus parempi.
Jari kirjoitti:Missä hintaluokassa tuo 53 kranappi,esiohjatulla tai sähköisellä pöydällä. Näiden hintaerosta jotain hajua,"ikuiseen" harrastelukäyttöön esiohjaus parempi.
***en muista. tässähän on se minivipu parkeri, muutaman tonnin kalliimpi ku sähkö danfossi.
kait se sovitteineen jossain 25000e:ssä pyörii hydeohjauksella...en tarkasti osaa sanoa.