Kaupoin salaojituskone traktorinperään.

Fooruminkäyttäjä Kaupoin sivulla törmäsin tälläseen:

Kuvia laitteesta:
http://kotisivu.mtv3.fi/kau_poi/saojatumps/saoja.html
Videoita laitteesta:
http://kotisivu.mtv3.fi/kau_poi/vid.html

Kaupoi vois kertoa vähän tarkemmin. Onko salaojituskone ite rakennettu ja miten on onnistunut salaojitus. Traktorivetoisena maa tuskin voi olla kovin kovaa savimaata?

Onhan niitä vastaavanlaisia ilman soraa toimivia salaojituskoneita urakoitsijoilla. Mutta ne koneet on puolen kerrostalon kokoisia ja salaojituskustannuksiltaa tosi hinnakkaita. Miten tälläinen pärjää niiden rinnalla?

Naapuri hitsaili auran, kankaankäärijä on ostonen. Ojitukset on onnistuneet hyvin. "Savikkuaki" oon ojinu, vaikkei täältäpäin varmaan ihan maan tiukinta savia löyvy. Kyllä tämmönen rattorivetonen menee ihan täyestä, ainaki näillä meikäläisillä maalajeilla. Ois kyllä ollu mielenkiintosta nähä, millaset jälet viime syksyn ojatyömailla ois semmonen pillariaura jättäny

Nykyään meillä veturina toimii 6920s, johon sain nyt keulaanki paripyörät ens kesäksi hommattua.
http://www.kotinet.com/kaupoi/sekal/21102004_002.jpg

Kuinkas tiheisiin väleihin ootte laittaneet omalla koneella ojaa peltoon?

Kun avo-ojapeltua on ojittu, vejetään yleensä avo-ojaan yks putki ja keskisaralle yks. Yleensä aina putkiväli alle 10m.

Meillä on viime keväänä käytettynä hankittu Jyry salaoja-aura. Vedettiin sitä 100hp nelikolla, eteen tarvittiin kyllä puntteja. Homma on hiekalla vähän hankalaa, kun ei ole sitä soramaraa. Olen suhtautunut vähän epäillen soran pois jättämiseen täällä varsinaissuomen savilla. Mutta Somerolla on urakoitsija, joka vetelee auralla ja suodatinkankaalla. Eli ei se savillakaan sitten taida toivotonta olla.

Olisi kyllä mukava lukea aiheesta kunnon tutkimustuloksia. Salaojakeskuksen opit lienevät peräisin tiiliputkiaikakaudelta. Onko suodatinkankaastakaan mitään iloa savimailla? Jos se suodatinkangas suodattaa niin eikö se sitten mene tukkoon? Jos soraa ei käytetä niin varmasti putket pitää vetää aika lähelle pintaa ja tiheästi.

Onko muuten kukaan virittänyt omaan salaojaauraan mitään laser-vaaituslaitteita? Halvimmat rakennustyömaille tarkoitetut mallithan lähtevät Biltemasta muutamalla kympillä.

90-luvun alussa vedettiin kokeeksi pari ojaa "kookosputkella" ilman soraa. 2-3 vuotta toiminta oli hyvää, sitten vesi vaan lakkas menemästä putkeen. Lopuksi oli pakko kaivaa uudet ojat viereen, huuhtelustakaan ei ollut apua. Putken päällysmateriaaliin oli kertynyt jonkinlaista limaa, joka sitten kuivuu vedenpitäväksi eristeeksi. Maat ovat tyypillisiä rannikon alunamaita, erm LjS.

Soraton ojitus kuulemma toimii joissakin olosuhteissa, mutta itse en siihen luota.

Kuinka isoa putkea Jyryllä voi vetää?

Carnivor kirjoitti:Meillä on viime keväänä käytettynä hankittu Jyry salaoja-aura. Vedettiin sitä 100hp nelikolla, eteen tarvittiin kyllä puntteja. Homma on hiekalla vähän hankalaa, kun ei ole sitä soramaraa. Olen suhtautunut vähän epäillen soran pois jättämiseen täällä varsinaissuomen savilla. Mutta Somerolla on urakoitsija, joka vetelee auralla ja suodatinkankaalla. Eli ei se savillakaan sitten taida toivotonta olla.

Olisi kyllä mukava lukea aiheesta kunnon tutkimustuloksia. Salaojakeskuksen opit lienevät peräisin tiiliputkiaikakaudelta. Onko suodatinkankaastakaan mitään iloa savimailla? Jos se suodatinkangas suodattaa niin eikö se sitten mene tukkoon? Jos soraa ei käytetä niin varmasti putket pitää vetää aika lähelle pintaa ja tiheästi.

Onko muuten kukaan virittänyt omaan salaojaauraan mitään laser-vaaituslaitteita? Halvimmat rakennustyömaille tarkoitetut mallithan lähtevät Biltemasta muutamalla kympillä.

Koskella on yhellä isännällä tietääkseni omatekonen laser, jos huhut pitää paikkansa.

Asiaa aiheesta: http://www.salaojakeskus.fi/julkaisut.htm

Jorma kirjoitti:
Soraton ojitus kuulemma toimii joissakin olosuhteissa, mutta itse en siihen luota.

Entäs jos jättää sekä soran että suodatinkankaan pois?

Jorma kirjoitti: Kuinka isoa putkea Jyryllä voi vetää?

Ulkohalkaisijaltaan 100 mm alkaa ahistamaan. 80 mm menee hyvin.

Rubinjo kirjoitti: Koskella on yhellä isännällä tietääkseni omatekonen laser, jos huhut pitää paikkansa.

Voi hyvinkin pitää painkkansa, koska laser-vaaituslaitteet eivät ole hirmu monimutkaisia, eikä salaojituksessa tarkkuusvaatimuskaan ole hirmuinen.

Jorma kirjoitti: Kuinka isoa putkea Jyryllä voi vetää?

Kangaskäärijän läpi ei enää 60mm taho mennä suosiolla

Kumpi tulee edullisemmaksi 50 mm putki käärittynä vai 80 mm ilman kangasta? Se käärijähän on aika tyyris. Viime vuonna tuli kysyttyä uuden hintaa ja käärijä oli muistaakseni noin 1600 euroa. Hankittiin sitten käytetty, jossa käärijää ei ainakaan vielä ole.

Otteita salaojitusoppaasta, joka löytyi Kaupoin antaman linkin takaa:

Tehtäessä salaojitustöitä alueille, missä maalajin vedenläpäisevyys on heikko, on erityisesti pyrittävä huolehtimaa siitä, että salaojakaivannon vedenläpäisevyys on hyvä. Erityisesti auraojituksessa, jossa varsinaista kaivantoa ei tehdä, on runsas sorankäyttö välttämätöntä (ohjeellinen soramäärä 8-15 m3/100 m). Alueilla, missä pohjamaa salaojasyvyydessä on pehmeää ja liettyvää, on vältettävä esipäällystettyjen putkien käyttöä. Ojitus on näissä oloissa turvallisinta tehdä kaivavia koneita käyttäen

Jyryllä ojaura on niin kapea, että soramäärällä 8 m3/100m oja on aivan täynnä soraa ja taitaa tulla ylikin. Käytännön Maamiehessä oli juttu somerolaisesta salaojitusurakoitsijasta, joka ei suosittele soraa ollenkaan. Entä voiko suorakylväjä laskea sen varaan, että kastelierot kaivavat käytäviä salaojiin ja huolehtivat vedenläpäisystä? Salaojakeskuksen varoitus esipäällystetyistä putkista liettyvillä mailla viitannee siihen limoittumisongelmaan mistä Jorma kertoi.

Ympärysaineesta Salaojakeskus kirjoittaa näin:

Ympärysaineen tehtävä on edistää veden pääsyä putkeen sekä estää maahiukkasten kulkeutuminen veden mukana salaojaan. Suomessa yleisin ympärysaine on sora

Tiiliputkien aikakaudella soralla oli varmaan tehtävänä edistää veden pääsyä putkeen. Mutta muoviputkiin veden luulisi menevän ilman putken ympärillä olevaa soraa. Koko järjestelmän toimivuus edellyttää tietysti että putken yläpuolella oleva maa läpäisee vettä.

Mutta estääkö sora maahiukkasten kulkeutumista putkeen? Entä jos putken ympärillä on suodatinkangas. Eikö se kangas mene tukkoon jos se estää maahiukkasten pääsyn putkeen? Jos tehtäisiin koekenttä jolle sijoitetaan vieräkkäin muovisalaojaputket soralla, suodatinkankaalla ja ilman ympärysainetta niin onko vuoden kuluttua havaittavaa eroa veden kirkkaudessa?

Sorasilmäkkeitä ei ole merkitty suunnitelmaan, vaan niiden tarve on arvioitava työmaalla. Sorasilmäkkeitä tarvitaan tiiviillä maalajeilla edistämään pintavesien pääsyä salaojiin. Tasaisilla mailla ja erityisesti painanteissa, joihin pintavedet helposti jäävät, sorasilmäkkeitä on tehtävä jokaiseen avo-ojaan ja salaojan risteykseen. Rinteillä sorasilmäkkeitä voidaan tehdä vähemmän. Mikäli pelloilla on notkoja, joihin pintavesi virtaa ympäristöstä, pitää tällaisten notkojen syvimmissä kohdassa oleva salaoja täyttää kokonaan soralla. Sorasilmäkkeitä tulee ulottua maanpintaan asti. Salaojan ja maanpinnan puoliväliin ulottuvat sorasilmäkkeet ovat pintavesien johtamisen kannalta tehottomia.

Käytännön Maamiehen jutussa viitattiin ristiriitaan joka liittyy sorasilmäkkeisiin ja ympäristötukiehtojen vaatimuksiin suojakaistoista. Vai luotetaanko tässä siihen että "ympärysaine estää maahiukkasten pääsyn putkeen". Miten on ravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden laita?

Minusta tästä aiheesta löytyisi muutama tutkimuskysymys.

Meillon ollu taksana 4mk/m+alv, sisältäen työn ja kankaan. Soralla ei olla vejetty metriäkään

Se että laitettiin kangaskäärijä, eikä olla sorastettu yhtään, on puhtaasti kustannuskysymys. Sorastettu oja tulis huomattavan paljon kalliimmaksi ja ojan veto olis hidasta. Nyt voijaan käyä extempore tihittämässä jossain muutama ha muijen töijen välissä. Lisäksi nyt ei jää raskaan soramarayhistelmän raiteita pelloille, ojitettavat pellot kun yleensä ei ole sieltä kuivimmasta päästä.

Sitä en kiellä, etteikö sora ole parempi heikosti läpäsevillä mailla, varmasti näin on. Meilläpäin maat on kumminki pääasiassa riittävän läpäseviä kangasputkelle. Tosin löytyy myös sellasta murakkoa, missä on pintamaan alla (80-100cm:stä alaspäin) on sinistä vellisavea, joka ei _varmasti_ läpäse mitään. Varsinkin näillä mailla on piettävä huoli, että putki ei mene tuohon liejuun, vaan jää pinnemmas. Tuommoseen liejuun vejetty sorastettukki oja toimii huonosti, jos soraa ei ole laitettu ihan reilusti tarpeeksi (kokemusta on, valitettavasti).

Olen samaa mieltä että sorasta on hyötyä vedenläpäisyn kannalta. Mutta mitä hyötyä on suodatinkankaasta?

Carnivor kirjoitti:Olen samaa mieltä että sorasta on hyötyä vedenläpäisyn kannalta. Mutta mitä hyötyä on suodatinkankaasta?

No luonnollisesti kangas estää maa-aineksen pääsemisen putkeen.

Kaupoi kirjoitti:No luonnollisesti kangas estää maa-aineksen pääsemisen putkeen.

Onkohan muuten maa-aineksen pääsemisestä putkeen haittaa? Periaatteessa, jos kaadot ja virtaukset on tarkasti kohdallaan pitäisi maa-aineksen tulla veden mukana putkesta ulos. Näin ainakin viemäreissä tapahtuu, tosin sieltä tuleva aines ei ole maata

suodatinputkesta vielä; eikö suodatin jokatapauksessa joskus pitäisi puhdistaa-> huuhdella. Tällöin ajattelis, että ympärysaineena soran huuhtelu onnistuis paremmin kuin kangassuodattimen. No pääasia, kun ojat vetää.