Jokaisen mielipiteille/ideoille avoin keskustelupalsta, maatalouden eri aiheista. Tule mukaan keskustelemaan. Jollet ole vielä rekisteröitynyt, paina rekisteröidy-tekstiä alapuolella.
Olis muutama kivinen Vln lohko missä meinaan ensi keväänä laittaa ohraa suorakylvönä. Kyntää en viitsi kun en halua taas jumalattomasti kiviä pinnalle näillä lohkoilla, muut vln lohkot kyllä kynnän.
Yksi sato on otettu joten nyt rupee apilas/timotej seos olla aika tuuhea taas. Jos tässä nyt kohta ruiskuttaisi niin sitä joutuu taas keväällä vissin. Olisko tässä ideaa ajaa murskaimella kerran vielä ja jättää ruiskutuksen keväälle? Tällä tavalla saisi myös sen edun ettei ole niin paljon "vihermassaa" ens keväällä pellolla. Mitä mieltä ootte
Kevätruiskutukset eivät oikein yksinään tapa nurmia. Itsellä tullut joku läntti lhp:ta viljelyyn ja sitähän ei saa syksyllä ruiskuttaa. Ainoa tapa saada se tukiehtojen mukaisesti viljelyyn ilman muokkausta on ruiskuttaa keväällä ja kylvää sellainen kasvi, josta voi tehdä lisäksi valikoivaa torjuntaa kesällä. Mulla ollut Clearfield rypsi tai vehnä + Broadway. Siltikin sänki on vihreää puinnin jälkeen, mutta siihen saa ajaa glyfot tukiehtojen mukaisesti. Seuraavana vuonna pärjää ohrankin kanssa. Paras tapa lopettaa VLN kemiallisesti lienee ruiskutus heinä-elokuun vaihteessa ja sen perään syyskylvö.
Viherlannoitusnurmi ja luonnonhoitopelto ovat eri asioita. Viherlannoitusnurmen saa lopettaa syksylläkin kemiallisesti. Itse olen tehnyt niin, että murskannut kasvuston elo-syyskuun vaihteen tienoilla ja kun kasvusto alkanut osoittaa elpymisen merkkejä niin sitten glyfosaattia. Pelkällä murskauksella + kynnöllä on seuraavana kesänä heinää tunkenut viljan joukkoon. Ikävän näköistä, vaikkei sinänsä haittaa.
No, jos jätät lopetuksen keväälle, siinä on monia hyviä puolia:
* nurmi aloittaa kasvun aika aikaisin ja rupeaa kuivattamaan peltoa kylvökuntoon
* ravinteet ovat nätisti tallessa kasvien juuristossa, eivätkä huuhtoudu hukkaan
* ravinteet vapautuvat viljan kannalta hyvässä rytmissä
Ja toisaalta, jos tapat nurmen jo syksyllä (ehtiikö edes? Jos nyt murskaa, kasvua pilkottaa silpun läpi joskus lokakuussa, jos keliä piisaa.), keväällä maan kuivumisessa voi mennä aikansa, kun kasvimassaa on melko rajusti päällä.
Parhaat kokemukset itsellä VLN lopetuksista joko kesannolla ja syysrypsillä (hyvä muokkausalusta keväällä, kun etanat sen kumminkin syövät) tai sitten kevätkynnöllä. Jos oma tuotantotapa sallisi kemikaalien kanssa löträämisen, niin sitten olisi ehdottomasti meininkinä suorakylvö herbisideillä tuuperrettuun nurmeen/aluskasviin.
Komppailen Tumppia, keväällä glyfo niskaan ja siihen suorakylvö. Ei puske rikat sieltä ja typen talteenotto on käsittääkseni jo hyvässä vauhdissa kun aletaan kylvämään
Carnivor kirjoitti:Paras tapa lopettaa LHP-nurmi kemiallisesti lienee ruiskutus heinä-elokuun vaihteessa ja sen perään syyskylvö.
Olen näköjään tuohon kohtaan laittanut väärän lyhenteen eli tarkoitin VLN lopettamista kemiallisesti heinä-elokuun vaihteessa.
Astral kirjoitti:Komppailen Tumppia, keväällä glyfo niskaan ja siihen suorakylvö. Ei puske rikat sieltä ja typen talteenotto on käsittääkseni jo hyvässä vauhdissa kun aletaan kylvämään
Itse en suosittele ohraa tällä menetelmällä. Öljykasvi tai vehnä ovat varmempia, koska pelkästään kevät glyfosaatti ei tapa nurmea kunnolla. Hyvin suurella todennäköisyydellä tarvitaan lisäksi valikoivaa torjuntaa tai muokkausta.
Anna sen vihertää kevällä ja glyfoa. Kylvää mielumin vehnää ja ruiskuta atribut kasvustoon, se tappa juolan. Jos se on heikko ja kaiken mailman rikkoja täynnä siinä on aikamoinen siemenpankki. Yhdellä ruiskutuksella et pärjää. Valikoivilla aineilla on heikko vaikutus timoteihin ja siitä voi tulla yllättvän vaikee päästä eroon. Ikikesontoja olen ottanut käytöön tolla menetelmällä ja miltei kaikki vln tapan vasta keväällä ja suorakylvö.
jaahas...vehnä toki antaisi enemmän valinnanvaraa myrkkyjen suhteen tietysti. Naapurikylällä on kuulemma suorakylvetty ohraa keväällä tapetun vln;n tilalle. Täytyy mennä katsomaan puinnin jälkeen (tod myöhään kylvetty).
ostergard kirjoitti:jaahas...vehnä toki antaisi enemmän valinnanvaraa myrkkyjen suhteen tietysti. Naapurikylällä on kuulemma suorakylvetty ohraa keväällä tapetun vln;n tilalle. Täytyy mennä katsomaan puinnin jälkeen (tod myöhään kylvetty).
Ei kannata kylvää ohraa, puskee heinää läpi. MOT. Rypsi ehkä paras vaihtoehto ja näistä clearfield lajike, toimii kuulemma ku tauti, ei oo muuta kuin rypsiä. Tullee parempi teho juolavehnäänkin kuin Broadwaylla?
Vähän aiheen sivuun, mutta eikö kannattaisi miettiä nämä suorakylvölopetusjutut jo VLN perustaessa. Eli jos perustaisi VLN:n lähes kokonaan apilalla (puna-, valko-, alsike) ja käyttäisi kunnon siemenmääriä (10 kg/ha). Halutessaan kylvää seuraavana keväänä sinne italian raiheinää, virnaa, tms. talveen tuupertuvaa. Niittää pari kertaa ohdakkeen vihernuppuvaiheessa ja puhdistusmurskaa syyskuun alussa. Seuraavana keväänä hengissä on pelkkiä apiloita, jotka ottavat aika pahasti siipeen gramma-aineista.
Tai sitten hoitaa nuo VLN:t apilan siemennurmina. Siitä saa TOSsia, eikä tarvitse pihistellä enää niin paljoa siemenmäärissä.
Mutta helposti mentaliteetti on sellainen, että käytetään halvinta VLN seosta mahdollisimman vähän ja murehditaan asiaa sitten, kun on rikkainen sotku kevätkylvettävänä.
PS. Vaihdoin omassa viljelyssä nyt apilat valkomesikkään. Hyvältä näyttää tässä vaiheessa, vaikka kaurat pitikin puida pitkään sänkeen, jottei saa mesikkää mukaan. Haju on myös aika töpäkkä. Näin Hyvinkäällä toisen vuoden mesikkäkasvustoja, näytti lähinnä pajukolta ja rikkaruohot olivat aika kyykyssä. Kasvi on aidosti kaksivuotinen, eli jos sen niittää kukinnan alettua matalaan sänkeen, kasvu loppuu siihen. Syysviljaa sitten vaan perään.
2011 keväällä suorakylvin kauraa pari vuotta apila/timotei VLN:lla olleelle lohkolle. Edeltävänä syksynä heinä korjattu rehuksi. Keväällä ruiskutus pari päivää ennen kylvöä. Heinät pysyi hyvin kurissa sen kesän, seuraavana keväänä kyllä vaati uuden ruiskutuksen. Kuvasarja kyseiseltä kesältä: http://aijaa.com/al88328
Se et perustaa VLN:n miten sattuu aidan ali helpoiten pääsee on vähä sama ku ampuis itseään jalkaan samalla kun kusee omiin muroihinsa.
Tuli kokeiltuu sellastaki että kylvää viljakasvin ja 30kg/ha VLN:ää samalla, ruiskuttelee riittävän aikasin ihan normaalit vilja-aineet ja seuraavana keväänä ilmottaa VLN:ks. Ainakaan mulla ei vielä ollu juurikaan apila lähteny sieltä viljan juuresta niin että mainittavammin olis ottanu turpaan ruiskutuksesta. Puinnin jälkeen sit kyllä jo vihertelee kivasti
Ideahan tossa on yhden kylvökerran vähennys ja se et tavallaan saa kolmevuotisen apilanurmen.
Astral kirjoitti:
Tuli kokeiltuu sellastaki että kylvää viljakasvin ja 30kg/ha VLN:ää samalla, ruiskuttelee riittävän aikasin ihan normaalit vilja-aineet ja seuraavana keväänä ilmottaa VLN:ks. Ainakaan mulla ei vielä ollu juurikaan apila lähteny sieltä viljan juuresta niin että mainittavammin olis ottanu turpaan ruiskutuksesta. Puinnin jälkeen sit kyllä jo vihertelee kivasti
Ideahan tossa on yhden kylvökerran vähennys ja se et tavallaan saa kolmevuotisen apilanurmen.
Siis mitä tuossa on erikoista Noinhan nurmi perustetaan, eikä VLN tuota poikkeusta, apila toki aiheuttaa omat ongelmansa rikka-aineen valinnassa. Ens kesänä pitäisi perustaa tuolla tavoin VLN nurmea ja ottaa vain puolen vuoden hyöty eli seuraavana kesänä kylvää syysrapsia. Toimii, ja pääsee yhden vuoden "kesannoinnilla".
Se siin on erikoista et varmaanki 80% VLN:istä perustetaan yksistään kylvämällä kesäkuun puolivälissä. Kuten olet varmasti huomannut
Eikä se "pääseminen" yhden vuoden kesannoinnilla oo varsinainen meriitti. Sanosin että kolme vuotta apilanurmi tarvii ennenku maan kannalta siit saa täyden hyödyn irti.
Astral kirjoitti:Se siin on erikoista et varmaanki 80% VLN:istä perustetaan yksistään kylvämällä kesäkuun puolivälissä. Kuten olet varmasti huomannut
Eikä se "pääseminen" yhden vuoden kesannoinnilla oo varsinainen meriitti. Sanosin että kolme vuotta apilanurmi tarvii ennenku maan kannalta siit saa täyden hyödyn irti.
Kyllä se on, kun tarkoituksena kylvää syysrypsiä eikä peltojen kasvukunnossa sinällään mitään vikaa ainakaan satojen puolesta. Tulee se lisäapu syysrypsistä.
Noinhan nurmi perustetaan, eikä VLN tuota poikkeusta, apila toki aiheuttaa omat ongelmansa rikka-aineen valinnassa. Ens kesänä pitäisi perustaa tuolla tavoin VLN nurmea ja ottaa vain puolen vuoden hyöty eli seuraavana kesänä kylvää syysrapsia. Toimii, ja pääsee yhden vuoden "kesannoinnilla".
