Millaisia kuivaustehoja kuivurissa??

[Wilpo]

Kyselläämpä tilastoja millaisia kuivaustehoja erillaisilla kuivureilla on tänä vuonna saatu aikaiseksi.

Itellä vehnä on tällä hetkellä 19 kuivauserän keskiarvona kuivanut 1,35% tunnissa.
Kivurina ikivanha Sampsan 185 hl jossa Antin 330 pannu. Kuivauslämpönä on ollut 70 astetta.

[Kaupoi]

Rehuohrasatseja laskennassa 29kpl. 1,23%-yksikköä/puhallintunti. Kuivatut satsit puintituoreena keskimäärin 288hl. Kaappi on Manttaali-Antti 4+4, ja uuni alipaine-Antti 500kW. Kuivauslämpö 112-118°C.

[Radon]

Tähän kun vielä lisäisi öljyn kulutuksen (tai energian) / poistettu vesimäärä,
toki hieman tulee eroja varmasti roskissa ja viljalajien välillä mutta tuo auttaa paljon enemmän vertailussa.

[Kaupoi]

Tähän kun vielä lisäisi öljyn kulutuksen (tai energian) / poistettu vesimäärä,
...

Laskinkohan oikein, mutta sain tulokseksi 5L poistunutta vettä / poltettu öljylitra. Rehuohralla.

[Jari]

Ilman vaakaa tehot saattaa näyttää pieniltä, ts. prosentteja poistuu vähän mutta todellisuudessa kiloja lähtee paljon. Ja ne on lähes yksinomaan vettä, ne roskat ja pöly ei paljoa paina.

1-2% lähtee, riittävän leveä haarukka Aiemmissa viesteissä tarkempia laskelmia, mutta saman verran lähtee 365 mepulla 500Kw:n uunilla, 84 asteen kuivauslämmöllä kuin vanhalla sinisellä 2+2 kennoisella 113hl:n Jaakolla 180kw:n uunilla. Sama lämmin päivä ja samaa erää kuivattiin, kuivausajat lähes identtiset ja pitkät, noin 8 tuntia lämpö päällä kummassakin. Vehnää, jonka kosteus 25-30%, rahtia

Ilman lämpötila vaikuttaa valtavasti kuivurin tehoon/öljynkulutukseen, joten sinänsä tehoista puhuminen harhauttavaa ellei täsmälleen samat olosuhteet. Yhdellä polttimella tapittaa lämmöt 86 asteessa mepulla reilun parinkympin kelillä, nollakelillä kakkossuutinkin käy suurimman osan ajasta ja tuntuu että jyvät ei enää kuivaakaan samoin kuin päivälämpöisellä vaikka pannu pitää lämmöt lähes samassa, hystereesi säädetty kolmeen asteeseen. Päivällähän lämpö pysyy enemmän ylhäällä, yöllä seilaa 82-85 välillä. Päivällä, mikäli tarvii kakkospoltinta, lämmöt nousee kakkosen sammuttua asteella parilla kunnes hitaasti laskee. Tullut seurailtua tänä syksynä, kun on ollut varaa olla kuivaamatta öisin pl. muutama poikkeus. Kuivurissa vasta reilu 200 tuntia tälle vuotta, polttoainettakin mennyt mukavan "vähän".

[ATH]

Tuo litraa löpöä a kuivattu vesitonni kiinnostaa kovasti, mutta kun ei
ole vaakaa, ei millään saa tilastoitua ja laskettua.

Itseäni mietityttää läpipuhalletun ilmamäärän suhde sen lämpötilaan.
Oma mutu on sen suuntainen, että isompi lämpö ilmamäärän kustannuksella
on taloudellisempi määrättyyn rajaan asti.

Se tietäisi mm. sitä, että esim hakkeella esilämmitetty pannun vetämä ilma
antaisi määräänsä enemmän säästöä jos sillä saadaan lämmöt pysymään
maksimissa koko ajan.

[Jari]

Tuo litraa löpöä a kuivattu vesitonni kiinnostaa kovasti, mutta kun ei
ole vaakaa, ei millään saa tilastoitua ja laskettua.

Itseäni mietityttää läpipuhalletun ilmamäärän suhde sen lämpötilaan.
Oma mutu on sen suuntainen, että isompi lämpö ilmamäärän kustannuksella
on taloudellisempi määrättyyn rajaan asti.

Se tietäisi mm. sitä, että esim hakkeella esilämmitetty pannun vetämä ilma
antaisi määräänsä enemmän säästöä jos sillä saadaan lämmöt pysymään
maksimissa koko ajan.

Tuo hakkeen määräänsä enempi säästö pitää paikkansa mututuntumalla, mitä oon kuullut kokemuksia. Perustunee just tuohon em. ajatelmaan, tai sitten laskelmissa heittoa. Kun eri isäntien kertomuksiin voi suhtautua hiukan kriittisesti, onko oikeasti mitattua tietoa vaiko vain mutua.

"Kuulemma" omalta 60Kw:n lämpölaitokselta kannattaisi vetää kanaalit ja patteri pannun eteen, saisi 500Kw:n pannun öljynkulutusta laskettua enemmän kuin uskoisi. Nää käytännön kokemuksia muulta kuultuna...
Tosin, onko laskettu pannun käyvän aina maksimiteholla ja siitä laskettu uskomaton hyöty pienestäkin hakkeen lisätehosta? Huijattu itseä tai ei ole ymmärretty pannun käyttämää todellista tehoa. Vuosittain eroja valtavasti, viime vuonna paloi öljyä itselläkin yli 20 000 litraa, nyt mennee kymppitonnin nurkille. Kuivaa viljaa saattaa olla samaa luokkaa.

Hakepannu avuksi ja samaa erää kuivaten samoissa oloissa ts. parina peräkkäisenä päivänä, polttoaineelle virtausmittarit, näkisi todellisen tehon tarpeen/ säästön. Ei vain ole saanut aikaiseksi radiaattoria kuivurille, kun mietinässä muitakin vaihtoehtoja öljynkulutuksen minimoimiseksi.

[dbfi]

Siis 60 kW:n tehoinen esilämmitys säästää enemmän kuin 60 kW:n edestä öljyä jos tällä tavalla saadaan kuivatuslämpöä nostettua optimiin (eli jos ei öljyllä nouse riittäväksi). Jos taas 500 kW:n öljypannu tuottaa halutun lämmön niin ei se 60 kW:n esilämmitys enempää säästä kuin sen 60 kW:n edestä öljyä (öljypannun hyötysuhde kuitenkin tosi korkea), investointikulut unohdettu. Ilmaa kuristamalla saa myös sen tavoitelämpötilan, hyötysuhde nousee mutta ei välttämättä absoluuttinen kuivausteho (?).

Mitä muita ajatuksia muuten siihen öljyn säästöön?

[Pasi]

Siis 60 kW:n tehoinen esilämmitys säästää enemmän kuin 60 kW:n edestä öljyä jos tällä tavalla saadaan kuivatuslämpöä nostettua optimiin (eli jos ei öljyllä nouse riittäväksi). Jos taas 500 kW:n öljypannu tuottaa halutun lämmön niin ei se 60 kW:n esilämmitys enempää säästä kuin sen 60 kW:n edestä öljyä (öljypannun hyötysuhde kuitenkin tosi korkea), investointikulut unohdettu. Ilmaa kuristamalla saa myös sen tavoitelämpötilan, hyötysuhde nousee mutta ei välttämättä absoluuttinen kuivausteho (?).

Mitä muita ajatuksia muuten siihen öljyn säästöön?

Kuivurin kaappi ja tuloilmaputki on jo vissiin eristetty? Helppo ja nopea tehdä, jos vaan kaapin ympärillä on tarpeeksi tilaa. Hiiret tai linnut eivät tunnu olevan kovin kiinnostuneita repimään eristeitä, kunhan vaan siivoaa pari kertaa vuodessa.

Ilman kuristaminen taitaa olla helpoin tapa parantaa äkkiä hyötysuhdetta. En oikein usko, että 60 kW pannulta saisi kovin suurta säästöä aikaiseksi 500 kW öljypolttimelle. Jotain varmasti saa, mutta lisälämmittimen teho on jo pieni verrattuna varsinaiseen pannuun, kanaalissa hukkaantuu lämpöä ja radiaattorille tuleva teho voi jäädä paljon kuviteltua alhaisemmaksi.

Muistaakseni Antin tai Arskan käyttöohjekirjassa oli kohtuu pitkälti juttua lämmöstä ja ilmamäärästä sekä niiden tehosta kuivatukseen ja hyötysuhteeseen.

[Jari]

Siis 60 kW:n tehoinen esilämmitys säästää enemmän kuin 60 kW:n edestä öljyä jos tällä tavalla saadaan kuivatuslämpöä nostettua optimiin (eli jos ei öljyllä nouse riittäväksi). Jos taas 500 kW:n öljypannu tuottaa halutun lämmön niin ei se 60 kW:n esilämmitys enempää säästä kuin sen 60 kW:n edestä öljyä (öljypannun hyötysuhde kuitenkin tosi korkea), investointikulut unohdettu. Ilmaa kuristamalla saa myös sen tavoitelämpötilan, hyötysuhde nousee mutta ei välttämättä absoluuttinen kuivausteho (?).

Mitä muita ajatuksia muuten siihen öljyn säästöön?

Kuivurin kaappi ja tuloilmaputki on jo vissiin eristetty?

Muistaakseni Antin tai Arskan käyttöohjekirjassa oli kohtuu pitkälti juttua lämmöstä ja ilmamäärästä sekä niiden tehosta kuivatukseen ja hyötysuhteeseen.

Öljypannulla Lämmöt pysyy pakkasellakin tavoitelämmön tuntumassa eli siitä ei homma kiinni. Tuloilmaputki lyhyt, vähän toista metriä ja suora, eristetty kuten kuivurikin.

Ajatuksena ollut moniöljypoltin, normipolttimen lisäksi samaan tulipesään, liekö mahdollista mitenkään? Myös lämminilmakehittimet, oma lämpölaitos kuivurille sopivilla käytetyillä kamppeilla. Kylmäilmakuivuri laakasiiloon puskuriksi, sille lisälämpöä hakkeella?
Peräkärrykuivuri, 25 motin kärry ja puhallin/imuri keulassa. Pannuhuoneen viereen ja siitä lisälämpöä. Tälläkin kuivailisi pahimpia eriä lähes kuivaksi, Syksyn aikana ehtisi kuivaamaan monet kuormat lähes kuivaksi, ehkäpä 10-15 kuormaa. Loppukuivaus aina lämminilmakuivurissa.

Fiksuin idea lienee tuo kärrykuivuri, helppo ja edullinen totetuttaakin. Eikä tulisi paljoakaan lisätyötä vrt. kärryllä tuoreena lämminilmakuivuriin sekä saisi hakelämmöstä mukavasti kaiken irti öljyä säästäen... Tällaiset syksyt poikkeuksia, mutta sitä oikeaa ratkaisua pähkäilen edelleen. Dan corniinkin meni vähän tuoreena, sellainen olisi oikea ratkaisu mikäli olisi siilotilasta puutetta.

[Radon]

Tähän kun vielä lisäisi öljyn kulutuksen (tai energian) / poistettu vesimäärä,
...

Laskinkohan oikein, mutta sain tulokseksi 5L poistunutta vettä / poltettu öljylitra. Rehuohralla.

Varmasti ihan oikein laskit, nykykuivureilla pitäisi päästä noin 0.15 öljylitra/1l vettä mutta käytännössä moniasia kuitenkin tuota laskee.

Onkohan missään käytössä lämmöntalteenottoa poistoilmasta tähän kun vielä lisäisi polttimen savukaasut niin voisi kuvitella että aikapaljon energiaa saisi talteen, taitaa vaan olla kalliita nuo likaisen ilmaan sopivat vaihtimet.

[Amatööri]

Tähän kun vielä lisäisi öljyn kulutuksen (tai energian) / poistettu vesimäärä,
...

Laskinkohan oikein, mutta sain tulokseksi 5L poistunutta vettä / poltettu öljylitra. Rehuohralla.

Varmasti ihan oikein laskit, nykykuivureilla pitäisi päästä noin 0.15 öljylitra/1l vettä mutta käytännössä moniasia kuitenkin tuota laskee.

Onkohan missään käytössä lämmöntalteenottoa poistoilmasta tähän kun vielä lisäisi polttimen savukaasut niin voisi kuvitella että aikapaljon energiaa saisi talteen, taitaa vaan olla kalliita nuo likaisen ilmaan sopivat vaihtimet.

Reipas vuosi sitten kans pähkäilin tuota poistoilman lämmönvaihdinta. Soittelin silloin muistaakseni antillekkin aiheesta ja sielä sattui luurin päähän heppu joka muisteli joskus nähneensä sellaisen vaihtimen proton pihan perällä vuosikausia sitten(kymmeniä vuosia?) ilmeisesti eivät olleet mielestänsä saaneet riittävää hyötyä siitä.
Ilma määrä kun on iso niin vaihtimenkin pitää olla melkoinen että siitö on jotain hyötyä ja sitten sen puhdistettavuus?? kyllä poistoilma kanavassa on aina jonkin moinen likakerros eristeenä.

[dbfi]

Tuo savukaasuihin viittaus varmaan tarkoitti lämmön talteenottoa lämmönvaihtimella? Sehän on taas ihan sama kuin pyytäisi pannun valmistajaa tekemään paremman hyötysuhteen pannun.

Joku älykkö oli kuulemma syöttänyt pakokaasut sellaisenaan imukanavaan, sillähän saa jonkin verran "ilmaista lämpöä". Ei vaan ajatellut että tuo on vähän sama kuin päästäisi kasteluletkulla kuumaa vettä pannuun. Palokaasuthan on melkein pelkkää vettä (vesihöyryä), vähän CO2:ta joukossa.

[Amatööri]

niin... poltettaessa litra PÖ:tä siitä tulee noin 2700 grammaa CO2:ta (hiilidioksidi) ja 560 grammaa H2O (vettä) (wikipedia )
Eli kyllä se on enimmäkseen CO2:ta eikä vettä.
Se onko taas järkevää imeä savukaasuja kuivaajaan sisälle on eri asia Paloviranomaisilta kun kysyy niin ei missään tapauksessa ja todellisuudessa kannattavuus riippuu siitä paljonko sillä saa nostettua kuivauslämpötilaa=> vähennettyä öljynkulutusta?

[dbfi]

niin... poltettaessa litra PÖ:tä siitä tulee noin 2700 grammaa CO2:ta (hiilidioksidi) ja 560 grammaa H2O (vettä) (wikipedia )
Eli kyllä se on enimmäkseen CO2:ta eikä vettä.
Se onko taas järkevää imeä savukaasuja kuivaajaan sisälle on eri asia Paloviranomaisilta kun kysyy niin ei missään tapauksessa ja todellisuudessa kannattavuus riippuu siitä paljonko sillä saa nostettua kuivauslämpötilaa=> vähennettyä öljynkulutusta?

Amatöörin laskelmia ei voi uskoa, ne vaikuttavat ihan ammattilaisen numeroilta.

Näkee noista että liioittelin mutta tuo yhteenvetosi on muun faktan joukossa vähän epäselvä. Kysehän ei ole pelkästään siitä kuinka paljon saa lämpöä pakokaasuilla nostettua vaan paljonko tarvitaan sitä lämmintä ilmaa että sen pakokaasun mukana oleva vesihöyry saadaan ulos kuivurista. Noita aiempia numeroita käyttäen litran verran öljyä poltettaessa pitää polttaa vielä desilitra polttoöljyä että saa sen pakokaasun mukana menevän veden "kuivattua". Tuo taas tarkoittaisi että pannun hyötysuhde olisi jotain 90% ja pakokaasut syömällä muuttuisi sataan ja silloin ollaan vasta "tasoissa" (meniköhän oikein, amatööri tarkastakoon).

Referenssiksi: Antin uunille ilmoitetaan hyötysuhteeksi 92 - 95 %.

Se paloviranomaisten näkemys on selvä, tässä vaan spekuloitiin pakokaasujen käytön järkevyyttä hyötysuhteen kannalta.