Briteissä kehitetty ruton kestävä peruna

[Carnivor]

Brittitutkijat ovat jalostaneet geenisiirtotekniikalla ruton kestävän perunan. Sääli vaan että verorahoin tehdyn tutkimuksen hyödyt valuvat Pohjois-Amerikkaan ja täällä jatketaan fungisidien käyttöä ruton torjunnassa. Englanninkielinen juttu aiheesta: http://www.bbc.com/news/science-environment-26189722

[Pelto-Jussi]

Geenisiirtotekniikassa tahtoo lapsi mennä väkisinkin pesuveden mukana hukkaan.

En todellakaan kannata Monsanton ym. agribisnesjättien tuotoksia tai toimintatapoja. Mutta tämmöiset esimerkit pistävät miettimään, onko ns. totaalikieltäytymisessäkään mitään järkeä. Saamapuolella on esim. vähentynyt ympäristökuormitus, parempi ravitsemuksellinen arvo (A-vitamiiniriisi), parempi kuivuuden tai suolaisen maaperän kesto jne.

Päättäjille pieni pohdinnan paikka: pitäisikö GMO-tekniikkaa sallia rajoitetusti ja millaisia mahdollisten rajoitusten tulisi olla? Millaisia tavoitteita GMO:sta saataville hyödyille tulisi asettaa? Ketkä voisivat olla riittävän vastuullisia toimijoita? Missä menee raja hyödyn saamisen ja riiston välillä?

Tosiasia kuitenkin on, että "se pyörii sittenkin" eikä kehitystä enää voi kääntää taaksepäin.

[Agriduunari]

Päättäjille pieni pohdinnan paikka: pitäisikö GMO-tekniikkaa sallia rajoitetusti ja millaisia mahdollisten rajoitusten tulisi olla? Millaisia tavoitteita GMO:sta saataville hyödyille tulisi asettaa? Ketkä voisivat olla riittävän vastuullisia toimijoita? Missä menee raja hyödyn saamisen ja riiston välillä?

Julkisuudessa aina otetaan tää Monsanton osuus lajikkeesta. Todellisuudessa se on olematon. Monsanton rojalti on luokkaa 3€/tn. Esimerkiksi Borealin rojalti on luokkaa 45 €/tn.

Se, että pitää puolensa oikeudellisista asioista, nää Monsanton oikeusjutut versus Boreal joka ei välitä harmaasta siemenestä. Kohdistuu eri tahoihin; Monsanto kohdistuu viljelijöihin Boreal siementuottajiin. Siementuottajat näkisivät varmaan mielellään Borealin taholta vastaavan toimintatavan erittäin mieluisena, mukaanlukien rojaltitason.

Kysymykseen kuka hyötyy ja kuka riistää, voi olla eri näkökanta, riippuen millä oksalla istuu.

[Carnivor]

Monsanton vanhimmat rr-soijaa koskevat patentit vanhenevat tänä vuonna. Sen jälkeen lienee laillista lisätä itse niitä ensimmäisen sukupolven rr-lajikkeita. Mutta tässä perunaruton kestävyydessähän Monsanto ei ole mukana. Amerikkalainen yhteistyökumppani on Simplot niminen yhtiö.

[Agriduunari]

Monsanton vanhimmat rr-soijaa koskevat patentit vanhenevat tänä vuonna. Sen jälkeen lienee laillista lisätä itse niitä ensimmäisen sukupolven rr-lajikkeita. Mutta tässä perunaruton kestävyydessähän Monsanto ei ole mukana. Amerikkalainen yhteistyökumppani on Simplot niminen yhtiö.

Joo periaatteessa kyllä monsanton puolesta. Lajikkeen omistajalla saattaa olla sanottavaa, ihan samoin kuin tuottaisi tossia Borealin tuotteista.

Tuo on ihan julkisin varoin toteutettu hanke ja on kaikkien käytettävissä. Siis periaatteessa, paitsi EU:ssa.

Vähän huvittavaa tämä GMO_vastaisuus "MTK:n maaseutunuoret julistivat kuukausi sitten, että he haluavat tuottaa ruokaa, johon eivät kuulu muuntogeeniset kasvit. Opiskelijat olivat nuorten kanssa samaa mieltä. " Samat sankarit sitten ruokkivat possuja ja kanoja GMO-soijalla.

"Maaseutunuorten puheenjohtaja Otto Saikkonen perusteli nuorten kantaa paremmilla tuottajahinnoilla.

Kaunisto kysyi, ovatko Suomen tuottajahinnat nyt hyvät, kun Suomessa ei viljellä muuntogeenisiä kasveja. Saikkonen totesi, että ei, mutta vuonna 2030 gm-vapaus voisi taata paremmat hinnat suomalaistuottajille.

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) haluaisi Suomeen maakuntia, jotka olisivat gm-vapaita ja tuottaisivat maailmalle brändättyä laaturuokaa."

[MottiM]

Vähän huvittavaa tämä GMO_vastaisuus "MTK:n maaseutunuoret julistivat kuukausi sitten, että he haluavat tuottaa ruokaa, johon eivät kuulu muuntogeeniset kasvit. Opiskelijat olivat nuorten kanssa samaa mieltä. " Samat sankarit sitten ruokkivat possuja ja kanoja GMO-soijalla.

"Maaseutunuorten puheenjohtaja Otto Saikkonen perusteli nuorten kantaa paremmilla tuottajahinnoilla.

Kaunisto kysyi, ovatko Suomen tuottajahinnat nyt hyvät, kun Suomessa ei viljellä muuntogeenisiä kasveja. Saikkonen totesi, että ei, mutta vuonna 2030 gm-vapaus voisi taata paremmat hinnat suomalaistuottajille.

Kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) haluaisi Suomeen maakuntia, jotka olisivat gm-vapaita ja tuottaisivat maailmalle brändättyä laaturuokaa."

Saikkosen kanssa samoilla linjoilla. Vaikea kuvitella että nykyisellä (ja tulevalla) kustannusrakenteellamme pärjäisimme tuottamalla bulkkia (geenimuunneltua). Korkean kustannusrakenteen tuotannon on saatava enemmän tuloa bulkkiin verrattuna, joko tuotteesta tai tuen kautta. Vaikka päälläni seisoisin ei vilja täällä anna edes Euroopan satoja, tuet tuskin nousevat (inflaatio syö entistäkin), mistä sitä parempaa tuloa saisi kuin markkinoilta premium tuotteilla?

Valio ja Snellman ainakin ovat GMO-vapaita, miten lienee muiden isojen talojen osalta?
Snellman laajentunut viime vuosina, miten on käynyt A:n ja HK:n?

Se, että onko GMO-vapaudelle mitään tieteellistä perustelua on toisarvoinen seikka, eurooppalainen kuluttaja on siinä mielessä varakas että sillä on varaa ostaa mielikuvalla.
GMO-vapaus on eräänlainen semiluomu, aivan kuten suomalaista tuotantoa on tähänkin asti markkinoitu puhtaana järvimaisemana.

[Carnivor]

Se, että onko GMO-vapaudelle mitään tieteellistä perustelua on toisarvoinen seikka, eurooppalainen kuluttaja on siinä mielessä varakas että sillä on varaa ostaa mielikuvalla.
GMO-vapaus on eräänlainen semiluomu, aivan kuten suomalaista tuotantoa on tähänkin asti markkinoitu puhtaana järvimaisemana.

Ihan hyvin sanottu, mutta kuinka kauan markkinointi voi perustua kuluttajan kusettamiseen valheellisilla mielikuvilla? Perunaruton torjunta ruton kestävällä lajikkeella on todennäköisesti miltä kantilta tahansa katsottuna järkevämpää kuin sen torjunta 5-15 fungisidikäsittelyllä joka kasvukausi. Siinä vaiheessa kun kuluttajakin tajuaa tämän, niin mitä iloa on gmo-kiellosta? Vaikea uskoa että kuluttajat haluaisivat maksaa enemmän fungisidikäsitellyistä perunoista.

[MottiM]

Se, että onko GMO-vapaudelle mitään tieteellistä perustelua on toisarvoinen seikka, eurooppalainen kuluttaja on siinä mielessä varakas että sillä on varaa ostaa mielikuvalla.
GMO-vapaus on eräänlainen semiluomu, aivan kuten suomalaista tuotantoa on tähänkin asti markkinoitu puhtaana järvimaisemana.

Ihan hyvin sanottu, mutta kuinka kauan markkinointi voi perustua kuluttajan kusettamiseen valheellisilla mielikuvilla? Perunaruton torjunta ruton kestävällä lajikkeella on todennäköisesti miltä kantilta tahansa katsottuna järkevämpää kuin sen torjunta 5-15 fungisidikäsittelyllä joka kasvukausi. Siinä vaiheessa kun kuluttajakin tajuaa tämän, niin mitä iloa on gmo-kiellosta? Vaikea uskoa että kuluttajat haluaisivat maksaa enemmän fungisidikäsitellyistä perunoista.

En sanoisi itse missään tilanteessa että kysymyksessä olisi kuluttajan kusettaminen. Totta kai tieteellinen tieto on kuluttajallekin tärkeä (ja tietoa ei koskaan ole liikaa), mutta se ei todellakaan ole ainoa lähestymiskulma kulutusvalintaan. Jos vastakkain on torjunta-aine käsitelty ja GMO, niin valinta saattaa olla edelleen torjunta-aine käsitelty. Kuluttaja tekee viime kädessä valinnan ja sen kuuluukin tehdä se. Ei viljelijän. Kuluttaja on kuningas.

Toisena näkökulmana asiaan näkisin kysymyksen, että mitä hyötyä viljelijälle olisi viljellä GMO-lajikkeita? Aikajana GMO:n taloudellisista hyödyistä siihen että hyöty ulosmitataan tuotteiden ostajien toimesta/tuen muodossa ei ole pitkä. Jos joku unelmoi, että maanviljelykseen tulee jokin uutuus jolla maanviljelys muuttuu rahasammoksi on väärällä alalla, tai ainakin parantumaton unelmoitsija. Maailma on täynnä vastaavia esimerkkejä missä uudistuksen hyöty valuu välittömästi sen toteuttajan käsistä. Ja tätä voi kait monista esimerkeistä poiketen pitää eettisenä kysymyksenä.

[Agriduunari]

Siinä vain käy kuten Mietaalle Falunin MM-kisoissa 1974. Mietaa sai hopeaa puusuksilla. Magnusson hiihti lasikuitusuksilla. Mietaa kuuliaisuudesta välinevalmistajaa kohtaan hiihti puusuksilla, vaikka olisi voinut hiihtää lasikuiduilla.

Eli markkinat hinnoittelee kyllä löysät pois. Tää vaan tapahtuu sen tehoikkaimman tuotantotavan mukaan. Luomussa saa kyllä perinnelisää hintoihin. Mutta tavanomaisessa ei mitään puusuksilisää hintoihin saada.

Eikö tää ny ole jo kovapäisemmällekin haaveilijalle tuota laatulisistä mennyt perille. Suomessa voidaan kyllä tuottaa vaikka käsinlypsettyä maitoa. Ja siitä ehkä voidaan viedäkkin ja saada jotain lisähintaa. Mutta nuo attaseasalkkuja napsuttelevat excelmiehet osaa tasan tarkkaa laskea tuotantokustannukset ja mitä muualla maksetaan. Mahdollinen hyöty ja lisähinta jää teollisuudelle eikä valu sieltä alas. No paitsi maidossa (Valio)

[MottiM]

Eli markkinat hinnoittelee kyllä löysät pois. Tää vaan tapahtuu sen tehoikkaimman tuotantotavan mukaan. Luomussa saa kyllä perinnelisää hintoihin. Mutta tavanomaisessa ei mitään puusuksilisää hintoihin saada.

Olen eri mieltä, vrt Snellman ja Valio.

[Carnivor]

Jos vastakkain on torjunta-aine käsitelty ja GMO, niin valinta saattaa olla edelleen torjunta-aine käsitelty. Kuluttaja tekee viime kädessä valinnan ja sen kuuluukin tehdä se. Ei viljelijän. Kuluttaja on kuningas.

Tällä hetkellä kyllä, mutta kuinka kauan. Esimerkiksi Snelmannin kampanja perustuu kuluttajan harhauttamiseen. Ainakin viimeksi kun kävin heidän www-sivuillaan siellä luki jotain tyyliin "Mielestämme GMO:sta ei tiedetä tarpeeksi..." Todellisuudessa Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA ja Yhdysvaltojen vastaava viranomainen USDA ovat tuottaneet tuhansia sivuja tutkimusraportteja, joiden mukaan riskejä ei ole. Tietoa siis on ihan riittävästi. Hyväksyn kyllä eettiset syyt, eli hinduille kannattaa tuottaa nauta vapaata possua ja muslimille possu vapaata nautaa mutta ei nämä yritä julistaa alueitaan possu/nauta-vapaiksi ja estää muilta ihmisiltä taloudellista toimintaa.

Toisena näkökulmana asiaan näkisin kysymyksen, että mitä hyötyä viljelijälle olisi viljellä GMO-lajikkeita?

Jos viljelijälle ei ole hyötyä niin miksi sitten gmo-lajikkeet ovat yleistyneet niin nopeasti siellä missä se on sallittua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sokerijuurikkaasta luokaa 97% oli gmo-lajikkeita muutamassa vuodessa viljelyn sallimisen jälkeen. Eli lähes kukaan ei halua käyttää niitä tavanomaisia sokerijuurikasherbisidejä jos homman voi hoitaa glyfosaatilla. Tässä perunan tapauksessa miksi kukaan haluaisi ruiskuttaa fungisidejä jos ruton voi hoitaa kestävällä lajikkeella? Ainoa järkevä syy jatkaa fungisidien käyttöä on että jos siitä tavanomaisesta lajikkeesta maksetaan parempaa hintaa. Se jää nähtäväksi, mutta todennäköisestihän tässä käy niin että viljelylupaa tuolle ei aktivistien propagandan takia saada ja fungisidien syytäminen ympäristöön jatkuu.

[Sepe]

Jos viljelijälle ei ole hyötyä niin miksi sitten gmo-lajikkeet ovat yleistyneet niin nopeasti siellä missä se on sallittua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sokerijuurikkaasta luokaa 97% oli gmo-lajikkeita muutamassa vuodessa viljelyn sallimisen jälkeen. Eli lähes kukaan ei halua käyttää niitä tavanomaisia sokerijuurikasherbisidejä jos homman voi hoitaa glyfosaatilla. Tässä perunan tapauksessa miksi kukaan haluaisi ruiskuttaa fungisidejä jos ruton voi hoitaa kestävällä lajikkeella? Ainoa järkevä syy jatkaa fungisidien käyttöä on että jos siitä tavanomaisesta lajikkeesta maksetaan parempaa hintaa. Se jää nähtäväksi, mutta todennäköisestihän tässä käy niin että viljelylupaa tuolle ei aktivistien propagandan takia saada ja fungisidien syytäminen ympäristöön jatkuu.

Kuinka paljon kasvinsuojeluaineiden kauppiaat lobbaa tuota gmo:ta vastaan Euroopassa? Kyllähän esim. sokerijuurikkaan kasvinsuojelu helpottuisi oleellisesti jos roundupready juurikas sallittaisiiin samalla kustannuksetkin pienenisi oleellisesti vaikka siemen olisi kalliimpaa.

http://www.monsanto.com/products/pages/ ... beets.aspx

[MottiM]

Jos vastakkain on torjunta-aine käsitelty ja GMO, niin valinta saattaa olla edelleen torjunta-aine käsitelty. Kuluttaja tekee viime kädessä valinnan ja sen kuuluukin tehdä se. Ei viljelijän. Kuluttaja on kuningas.

Tällä hetkellä kyllä, mutta kuinka kauan. Esimerkiksi Snelmannin kampanja perustuu kuluttajan harhauttamiseen. Ainakin viimeksi kun kävin heidän www-sivuillaan siellä luki jotain tyyliin "Mielestämme GMO:sta ei tiedetä tarpeeksi..." Todellisuudessa Euroopan ruokaturvallisuusvirasto EFSA ja Yhdysvaltojen vastaava viranomainen USDA ovat tuottaneet tuhansia sivuja tutkimusraportteja, joiden mukaan riskejä ei ole. Tietoa siis on ihan riittävästi. Hyväksyn kyllä eettiset syyt, eli hinduille kannattaa tuottaa nauta vapaata possua ja muslimille possu vapaata nautaa mutta ei nämä yritä julistaa alueitaan possu/nauta-vapaiksi ja estää muilta ihmisiltä taloudellista toimintaa.

Ei Snellman kuluttajaa harhauta, sitä sanotaan markkinoinniksi.
Itse en näe tutkimuksia niin että GMO:ssa ei olisi riskejä. On myös joitakin tutkimuksia riskien olemassa olosta. Ja sen sanon ihan vain maallikkona ilman minkäänlaista kytköstä mihinkään instituutioon, toisin kun monet tutkimukset jotka ovat suoraan rahoitettu teollisuudesta..

Hieman yllättäen Vihreitten Osmo Soininvaara kirjoitti aikanaan melko neutraalin, jopa hieman GMO-myönteisen kolumnin: http://www.soininvaara.fi/2009/11/05/ki ... eeniruoka/
Aika jäsennelty ajatuskulku vihreäksi.

Toisena näkökulmana asiaan näkisin kysymyksen, että mitä hyötyä viljelijälle olisi viljellä GMO-lajikkeita?

Jos viljelijälle ei ole hyötyä niin miksi sitten gmo-lajikkeet ovat yleistyneet niin nopeasti siellä missä se on sallittua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sokerijuurikkaasta luokaa 97% oli gmo-lajikkeita muutamassa vuodessa viljelyn sallimisen jälkeen. Eli lähes kukaan ei halua käyttää niitä tavanomaisia sokerijuurikasherbisidejä jos homman voi hoitaa glyfosaatilla. Tässä perunan tapauksessa miksi kukaan haluaisi ruiskuttaa fungisidejä jos ruton voi hoitaa kestävällä lajikkeella?

Yleistymiseen syy on halu nopeisiin voittoihin. Sama syy kuin täälläkin olisi, mutta pitkässä juoksussa asiat voivat kääntyä.

Ainoa järkevä syy jatkaa fungisidien käyttöä on että jos siitä tavanomaisesta lajikkeesta maksetaan parempaa hintaa. Se jää nähtäväksi, mutta todennäköisestihän tässä käy niin että viljelylupaa tuolle ei aktivistien propagandan takia saada ja fungisidien syytäminen ympäristöön jatkuu.

Näinhän se menee. Lisäpointtina vielä: kaikkia kasvinsuojeluaineita koskee samat säännöt, ennemmin tai myöhemmin rikkakasvit/taudit tulevat sille resistentiksi. Parempi olisi myöhemmin kuin ennemmin. Suurimpana ongelmana näkisin jos glyfosaatti muuttuisi tehottomaksi.

Maanviljely on sen verran pitkäjänteistä touhua, että näitä asioita kannattaisi katsoa vähintään vuosien, mielellään vuosikymmenen jänteellä. Ei nykyajan kvartaalien kannalta..

[Carnivor]

Ensimmäinen geenisiirto kasviin tehtiin 1983 eli aikaperspektiiviä on mielestäni ihan tarpeeksi. Toki menetelmät ovat kehittyneet huikeasti sen jälkeen. Mutu arvioni on että 10k€ riittää tilaamaan netistä sellaiset labratarvikkeet että saisi aikaiseksi oman geenisiirron. Eli tekniikka ei ole kallista eikä mystistä. Ja geenisiirtoja tapahtuu luonnossakin. Monet virukset ja bakteerit siirtävät geenejä muihin eliöihin.

Mutta kiitoksia tuosta linkistä Soininvaaran juttuun. Mukavaa lukea itse ajateltua tekstiä, kun useimmat kansanedustajat pystyvät vain toistamaan sitä samaa vanhaa Greenpeacen tuottamaa propagandaa.


Lisäys: Jos tyytyy ihan opetustarkoitukselliseen geenisiirtoon eli luminesenssiin niin alkeellisen kitin saa tilattua muutamalla satasella: http://www.glowingplant.com/maker

[Agriduunari]

Lisäys: Jos tyytyy ihan opetustarkoitukselliseen geenisiirtoon eli luminesenssiin niin alkeellisen kitin saa tilattua muutamalla satasella: http://www.glowingplant.com/maker

Tuo on mielenkiintoinen. Täytyy tilata, sitten vaan lehteen juttu, että näitä gemoja voi tehdä kuka vaan haluaa.

Tuon kun pistäisi Veli-kauraan ja toisi uudelleen lajikelistalle Hohto-kaurana.