Juu K-kaupasta. Pari-kolme hehtaaria lisäyksessä.Rubinjo kirjoitti:Papereiden mukaan Magnifikilla sako-ominaisuudet suunnilleen samat kun Tryggvellä eli ihan kohtuulliset. Saitko siementä viime vuonna ihan normaalireittiä K:sta vai onko erikoistapaus? Kerrotko käytännön kokemuksia Magnifikista. Näyttäs olevan ruutukokeiden (Västankvarn) perusteella ainut lajike Urhon lisäks joka säilyy talven yli lumettomallakin seudulla.
Nämä Borealiksen lajikekuvaukset ovat ehkä
kauimpana todellisuudesta, on niitä Svalövillakin liioiteltu:
Tarso:
Lyhyt, noin 30 cm korkea kääpiövehnälajike. Oras on syksyllä aivan kuin
kevätvehnänorasta. Tulee vihreänä lumen alta. Kesällä huomataan, että
se vihreä olikin heinää,luohoa ja juolavehnää. Puintiaikana ruohon
keskeltä voi löytää leikkuuleveydellä pari-kolme pientä tähkää. Sakoluku
on korkea, mikä tietenkin lohduttaa tyypillisesti 700 kg:n hehtaarisadon
saanutta.
Urho:
Pitkä ja rentovartinen syysvehnä. Paljon Auran elkeitä. Kestää
lumihometta, mutta on kevätahavalle myös arka. Kasvaa hyvin, mutta
kesällä muuttuu kirkkaankeltaiseksi helteiden tullessa. Viljely on kallista,
kun joutuu tekemään kahdetkin täyden annoksen tautiruiskutukset
kesässä. Tuleentuu tämän ruosteen ansiosta aikaisin, heinäkuun lopulla.
Hehtolitrapaino 75 kg:n seutuvilla, joinakin vuosina ei sitäkään.
Käytännössä rehuviljaksi turhan niukkasatoinen. Auraan verrattuna ei
juurikaan eroa, Auran eduksi on laskettava TOS-maksun puuttuminen.
Gunbo:
Satoisa ja melko talvenkestävä lajike. Kasvaa hyvin ja toipuu keväällä. Ei
merkittävästi tauteja. Valmistuu joskus syyskuulla normaalikesänä,
jolloin uuden kylvön saaminen päälle on aika hektistä. Valkuaispitoisuus
tyypillisesti kahdeksan luokkaa.
Tryggve:
Kehuttu lajike, mutta täkäläisillä kasvupaikoilla suuresti yliarvostettu.
Keväällä loskan tai jään alta paljastuva vihreä oras muuttuu viikossa
ruskeaksi. Toukokuussa on vain vaalea mullos jäljellä. Jos tuon
ruskeanpunertavan sävyn näkee, äes vaan reippaasti esille. Ihan turha
odottaa. Truggve ei toivu. Jos muutaman laikun saakin säilymään, niistä
saatava sato on lähinnä normaali, eikä pärjää huonommillekaan
kevätvehnille - no, ehkä Manulle pärjää.
Olivin:
Kylvettävä tiheään, noin 600 kpl / m2. Talvituhoruiskutus ja -peittaus on
tehtävä. Keväällä oraita on kolme - neljä kappaletta neliömetrillä. Vaatii
kanttia odotella , ettei äestäisi ylös. Olivin kuitenkin pensastuu
voimakkaasti, ja henkiinjääneet yksilöt muodostavat "tupsuja", joiden
lehtinaatti on tyypillisen leveä. Jos rikkaruohopainetta ei ole, tulee
syksyllä vahva sato, valkuainen on normaali ja sakoluku on korkea.
Lako on niukkaa. Lumihomeenarkuus on selvä, ruiskutuksesta huolimatta
on vaaleaa sienirihmastoa joka paikassa, kuin Amilo-rukiilla.
Magnifik:
Ei erityistä tunnusmerkkiä, muuta kuin rousteenherkkyys on normaalia
suurempi. Olenkin miettinyt pellon jyräystä keväällä, heti kun pinta alkaa
kuivahtaa. Paripyöränjäljissä toipui nopeasti, löysemmissä kohdissa kitui
ja kitui. Pensastuminen on voimakasta, korsi melko pitkä. Lakoa esiintyy
selvästi Olivinia enemmän. Hiukan myöhäisempi kuin Urho tai Olivin.
MTT:n dokumenteissa Sako 3 eli viivästetyn korjuun sakoluku on ollut
todella alhainen, siksi epäilyttää jatkaa. Olivin on omista puutteistaan
huolimatta suhteellisen hyvä kasvultaan myös.
Magnifik 01.08.2007
-SS-