Puinnit 2007

SS · Lukematon viesti Kirjoittaja SS » 10 Elo 2007, 09:26

Rubinjo kirjoitti:Papereiden mukaan Magnifikilla sako-ominaisuudet suunnilleen samat kun Tryggvellä eli ihan kohtuulliset. Saitko siementä viime vuonna ihan normaalireittiä K:sta vai onko erikoistapaus? Kerrotko käytännön kokemuksia Magnifikista. Näyttäs olevan ruutukokeiden (Västankvarn) perusteella ainut lajike Urhon lisäks joka säilyy talven yli lumettomallakin seudulla.

Juu K-kaupasta. Pari-kolme hehtaaria lisäyksessä.
Nämä Borealiksen lajikekuvaukset ovat ehkä
kauimpana todellisuudesta, on niitä Svalövillakin liioiteltu:

Tarso:

Lyhyt, noin 30 cm korkea kääpiövehnälajike. Oras on syksyllä aivan kuin
kevätvehnänorasta. Tulee vihreänä lumen alta. Kesällä huomataan, että
se vihreä olikin heinää,luohoa ja juolavehnää. Puintiaikana ruohon
keskeltä voi löytää leikkuuleveydellä pari-kolme pientä tähkää. Sakoluku
on korkea, mikä tietenkin lohduttaa tyypillisesti 700 kg:n hehtaarisadon
saanutta.

Urho:

Pitkä ja rentovartinen syysvehnä. Paljon Auran elkeitä. Kestää
lumihometta, mutta on kevätahavalle myös arka. Kasvaa hyvin, mutta
kesällä muuttuu kirkkaankeltaiseksi helteiden tullessa. Viljely on kallista,
kun joutuu tekemään kahdetkin täyden annoksen tautiruiskutukset
kesässä. Tuleentuu tämän ruosteen ansiosta aikaisin, heinäkuun lopulla.
Hehtolitrapaino 75 kg:n seutuvilla, joinakin vuosina ei sitäkään.
Käytännössä rehuviljaksi turhan niukkasatoinen. Auraan verrattuna ei
juurikaan eroa, Auran eduksi on laskettava TOS-maksun puuttuminen.

Gunbo:

Satoisa ja melko talvenkestävä lajike. Kasvaa hyvin ja toipuu keväällä. Ei
merkittävästi tauteja. Valmistuu joskus syyskuulla normaalikesänä,
jolloin uuden kylvön saaminen päälle on aika hektistä. Valkuaispitoisuus
tyypillisesti kahdeksan luokkaa.

Tryggve:

Kehuttu lajike, mutta täkäläisillä kasvupaikoilla suuresti yliarvostettu.
Keväällä loskan tai jään alta paljastuva vihreä oras muuttuu viikossa
ruskeaksi. Toukokuussa on vain vaalea mullos jäljellä. Jos tuon
ruskeanpunertavan sävyn näkee, äes vaan reippaasti esille. Ihan turha
odottaa. Truggve ei toivu. Jos muutaman laikun saakin säilymään, niistä
saatava sato on lähinnä normaali, eikä pärjää huonommillekaan
kevätvehnille - no, ehkä Manulle pärjää.

Olivin:

Kylvettävä tiheään, noin 600 kpl / m2. Talvituhoruiskutus ja -peittaus on
tehtävä. Keväällä oraita on kolme - neljä kappaletta neliömetrillä. Vaatii
kanttia odotella , ettei äestäisi ylös. Olivin kuitenkin pensastuu
voimakkaasti, ja henkiinjääneet yksilöt muodostavat "tupsuja", joiden
lehtinaatti on tyypillisen leveä. Jos rikkaruohopainetta ei ole, tulee
syksyllä vahva sato, valkuainen on normaali ja sakoluku on korkea.
Lako on niukkaa. Lumihomeenarkuus on selvä, ruiskutuksesta huolimatta
on vaaleaa sienirihmastoa joka paikassa, kuin Amilo-rukiilla.

Magnifik:

Ei erityistä tunnusmerkkiä, muuta kuin rousteenherkkyys on normaalia
suurempi. Olenkin miettinyt pellon jyräystä keväällä, heti kun pinta alkaa
kuivahtaa. Paripyöränjäljissä toipui nopeasti, löysemmissä kohdissa kitui
ja kitui. Pensastuminen on voimakasta, korsi melko pitkä. Lakoa esiintyy
selvästi Olivinia enemmän. Hiukan myöhäisempi kuin Urho tai Olivin.
MTT:n dokumenteissa Sako 3 eli viivästetyn korjuun sakoluku on ollut
todella alhainen, siksi epäilyttää jatkaa. Olivin on omista puutteistaan
huolimatta suhteellisen hyvä kasvultaan myös.

Magnifik 01.08.2007

-SS-

Siis kenen noi yllä olevat kuvaukset on? Urholla ja Tryggvellä ei vois enempää mettään mennä. Tryggve loistava toipumaan keväällä. Kokemuksia on PALJON "ihmetoipumisista" ja kuvakin tältä keväältä. KAIKKI syysvehnät muttuvat kevään edetessä ruskeiksi, aivan luonnollisista syistä. Toiset enemmän ja toiset vähemmän. Kevään kylmyyttä Tryggve kestää Urhon kanssa mainiosti. Sillon kun Tryggveä viljeltiin Salon seudulla paljon niin sadot oli monena vuonna erinomaisia. 6 tonnia ei ollu ees harvinaisuus. Pysyy erinomaisen hyvin pystyssä ja tämä kesä muistutti että on taudinkestävä. Ittellä tullu pienen pinta-alan (3 ha) satoennätys juuri Tryggvellä.
Hlp nyt Urholla n. 85. (Kotivaaka näyttää 88 niinku Zebralla viime syksynä. Lopullinen tulos oli 85,5.) Sato 18,5 ha alalta n. 5500 kg/ha. Omasta Urhosta ei vielä valkuaistulosta, mut kaverilla kuulu olevan 14,2...

Tässä vielä kuva vuokramaan mukana tulleesta Tryggvekasvustosta joka oli aikaisin tänä keväänä TÄYSIN punaruskea. En oo vileä puinu mutta arvioisin että yli kolme tonnia tulee.

SS · Lukematon viesti Kirjoittaja SS » 10 Elo 2007, 14:39

Rubinjo kirjoitti:Siis kenen noi yllä olevat kuvaukset on? Urholla ja Tryggvellä ei vois enempää mettään mennä.
Hlp nyt Urholla n. 85. (Kotivaaka näyttää 88 niinku Zebralla viime syksynä. Lopullinen tulos oli 85,5.) Sato 18,5 ha alalta n. 5500 kg/ha. Omasta Urhosta ei vielä valkuaistulosta, mut kaverilla kuulu olevan 14,2...

No omiahan nuo, ja ominaisuudet ovat kasvupaikkakohtaisia, niin kuin varsin hyvin tiedät. Ja on ollut niin kuivia vuosia, että urearuiskutuksilla on joskus valkuainen noussut siinä 16 päälle.

Kaksi lajiketta ollut parina viljelyssä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Joku lajike, kuten Tryggve, on ollut parina meillä kolmekin kertaa, kun ei saanut silloin muuta ostosiementä, ainakin Urhon, Gunbon ja Auran kanssa. Enkä perusta itse oikein muusta kuin niiden keskinäisestä tuloksesta.

Mitä itse tiedän meillä viljellyn, vuodesta 1965 syysvehniä Vakka, Linna, Nisu (joka oli samalla tavalla keltainen aina syyskesällä kuin Urho) , Aura (Auraa oli varsin pitkään ja Auran sadot myyntiviljana olivat jopa 5100 kg, Tilt teki suuren parannuksen nimenomaan Auraan aikanaan) . Sitten tuli muutama vuosi pettymyksiä, keltaruosteinen Ilves, ja todellakin nihkeästi talvea kestävä Tryggve. Gunbo oli melkoisen hyvä tuttavuus, mutta niin myöhäinen ja kovin matala valkuainen, Tarso jäi yhteen kertaan, kun se tyylinsä näytti. Olivin on ollut kohtuullinen lajike, aika harvaksi vetää talvella, mutta talvenkestävyys sentään on ollut selvästi Tryggveä parempi. Urho on varmaan kovasti hyvä, ja talvi 2006-2007 on Urholle ollut sitten suotuisa. Ja nyt nähtävästi ei sitten ole sitä hl - paino-ongelmaakaan ollut. Vuosina 2003-2005 oli ongelmavuosia syysvehnän toteutuneissa hl-painoissa yleisestikin (Evira: Viljasadon laatu 1995-2006) , eivätkä Urhon toteutuneet hehtolitrapainot 75:n kahden puolen vakuuttaneet, kun samaan aikaan oli jopa 85 kg:n hehtopainoa muissa kuormissa. Kun ei ole kiinnostusta kuulla sitä natinaa keveydestä viljaa kaupatessa..

Edit: Juu, vuosi 2003 oli ongelmallinen hehtopainon ja minusta myös Urho suhteen:

Hehtopaino alle 78 kg prosenttia viljakauppaan tulleista näytteistä:

Tryggve 19 %
Tarso 20 %
Ramiro 58 %
Urho 64 %

Lähde: Viljaviesti 10/2003

Mutta sattui sitten mullekin juuri tuo 74.5 kiloo juu.

Kai viljakauppiaat myös tietävät lajikkeiden ominaisuudet hyvin, heillä saattaa olla aivan eri käsitys. Ja jokainen viljelijähän on omalla Kasvuohjelmallaan sen oman lohkonsa paras asiantuntija.

Eli minä näen näin ja Urho toiminee hyvin, muttei itsellä ...

-SS-

Rouste vois olla yks syy näin suuriin "näkemyseroihin" näin lähekkäisillä viljelyalueilla. Meillä ei roustetta näillä maalajeilla esiinny.

SS · Lukematon viesti Kirjoittaja SS » 10 Elo 2007, 17:38

Juu maat on runsasmultaiset ja todella kuohallaan keväällä. Vahva juuri tarvitaan, jottei ylösnouseva kokkare irrota kasvia . Usein elossa olevat juurakot ovat semmoisen parin sentin ilmavälin päässä kiinteästä maasta kokkareen pinnalla. Ja välissä pari juurta.

Eivät edes syysviljamaita oikein ole, mutta erot ehkä näkyvät helpommin kuin kovilla savimailla.

Syvempää kaivaessa löytyy sitten savea kymmeniä metrejä....

-SS-

Auts · Lukematon viesti Kirjoittaja **Auts** » 10 Elo 2007, 20:37

Harjoittelupaikassa kokeiltiin syysvehnää puida.

Rubinjo kirjoitti:Tässä vielä kuva vuokramaan mukana tulleesta Tryggvekasvustosta joka oli aikaisin tänä keväänä TÄYSIN punaruskea. En oo vileä puinu mutta arvioisin että yli kolme tonnia tulee.

Tuli noin neljä...

Lukematon viesti Kirjoittaja **hogi** » 11 Elo 2007, 12:40

Tultiin eilen pieneltä autoreissulta ahvenanmaalta.

Viljat (varsinkin syys) näyttivät todella hyviltä ja ainakin autosta katseltuina hyvin valmiilta. Ihme kyllä, paikalliset Pärret eivät olleet oikeastaan edes aloittaneet puinteja, ainoastaa yksi vanha neljäkasi näkyi pellolla.

Tässä vähän saaristolaismeininkiä:

http://www.kovalevy.org/390847

Auts · Lukematon viesti Kirjoittaja **Auts** » 11 Elo 2007, 22:37

Tänään alkoi Ohran puinti kotona.

forssu

Auts kirjoitti:Tänään alkoi Ohran puinti kotona.

mitä ohraa? kosteus?

Auts · Lukematon viesti Kirjoittaja **Auts** » 12 Elo 2007, 14:56

forssu kirjoitti:
Auts kirjoitti:Tänään alkoi Ohran puinti kotona.
mitä ohraa? kosteus?

Scarlettia, Kosteus noin 21,5%. No tänään sitten sataa, joten kiire loppui taas vaihteeksi.

Kilpi

Auts kirjoitti:Scarlettia, Kosteus noin 21,5%. No tänään sitten sataa, joten kiire loppui taas vaihteeksi.

Taitaa olla jo huhtikuussa kylvettyjä?

Omat toukokuun alun scarlet kylvöt viellä aika pehmeitä ja osin jopa vihreitä. Niin ja kesäkuun alussa kylvetyssä rypsissä viellä siellä täällä kukkia, mutta kauempaa katsoen jo vihertää

Auts · Lukematon viesti Kirjoittaja **Auts** » 12 Elo 2007, 19:42

Kilpi kirjoitti:
Auts kirjoitti:Scarlettia, Kosteus noin 21,5%. No tänään sitten sataa, joten kiire loppui taas vaihteeksi.
Taitaa olla jo huhtikuussa kylvettyjä?

Omat toukokuun alun scarlet kylvöt viellä aika pehmeitä ja osin jopa vihreitä. Niin ja kesäkuun alussa kylvetyssä rypsissä viellä siellä täällä kukkia, mutta kauempaa katsoen jo vihertää

Huhtikuussa juu, kyllä kärryssä sai käteen vihreitäkin jyviä.

-jk- · Lukematon viesti Kirjoittaja **-jk-** » 13 Elo 2007, 19:02

Akusti ruis ja Tarso vehnä tuli loppuviikosta puitua, puintikosteutta oli vielä 25-30%, mutta kun sateita lupaili. Satoa tuli odotetun kohtalaisesti ruista melkein 3tn/ha hlp 79kg ja vehnää melkein viisi hlp 79kg.

Arve ohraa kosteus 25%, kylvöpäivä 3.5.
Ja nyt tulee vettä...