Maallikkokysymys traktoreista

[Klapikauppias]

Kyllähän noista kutittamalla voimaa löytyy, mulla oli joskus 80luvun puolesvälis kokeilla Työvälineeltä 70-90 ja nelisiipiset agroluxit sille oli ihan sama mitenpäin ne maahan laitto aina kulki peräs, sutimaan rupes jos paino kaasun pohjaan keskenkaiken vaolla Mutta sitten sain ajella myös ihan jonku isännän samanlaista,täysi työ itseään jaksoi liikuttaa, kun tyhjäkäynti alle 1500 sammui pelkkä traktori, jos ei varonut kytkintä nostaessaan Oli pikkasen laitettu esittelyvireeseen sitä fiiua

[vms1]

Eikö tässä veneessä ollu kyse satamatrailerista eli mun käsityksen mukaan sitä ei lähetty roudaa kilometrien päähän. Eli siinä ei voimaa tarvita kauheasti. Pääasia on että pyörät pitää kun vedetään luiskasta ylös ja jarrut toimii muutenkin luiskassa. Pienessä raktorissa kyllä usein voima riittää kun laittaa tarpeeksi pienen pykälän kunhan pyörät pitää.

Piti kattoa mielenkiinnosta että minkä kokoluokan paatista on kyse ja tossa on esimerkki samasta kokoluokasta...

http://www.nettivene.com/moottorivene/one-off/440932

[mikak4]

Nyt ketään väheksymättä, vastailen tässä lisäkysymyksillä satunnaisesti kommentteja poimien...

Hienoja vastauksia on tullut, mutta täytyy myöntää, että niin hienoja, että saatan olla enemmän pihalla kuin aikaisemmin. Noh, eiköhän sitä "kaupunkilainenkin" jotain opi

Yritän poimia sellaisa kysymyksiä joista ymmärrän jotain.

Oletko selvillä budjetistasi?

En oikein tiedä.

Ensi yritin katsella "muutaman tonnin" traktoreita. Sitten huomasin, että kyseessä on vähintäänkin 60-luvun koneet - ellei vanhemmat. Jos jotenkin harrastaisin traktoreita, saattaisi tallissani olla "museotraktori" (onko sellaisia, niin kuin museoautoja?). Minulla ei ole mitään vanhoja traktoreita vastaan, mutta kun en vain kerta kaikkiaan jaksaisi lähteä etsimällä etsimään koneeseen varaosia, vaan haluaisin kävellä agrimarketin tiskille ja poistua varaosan kanssa.

Ymmärtääkseni "raskaita" töitä minulla on lumen auraaminen, veneen vetäminen ja mahdollinen talon rakentaminen (avustaminen) etukuormaajalla ja peräkärrillä. Näiden perusteella rohkenin toivoa koneelta nelivetoisuutta. Mitä uusia ongelmia se sitten lienee tuovan mukanaan?

Voin olla näissä hinnoissa kovastikin metsässä, mutta... Ensin budjetti oli "tonnilla traktori taloon", kun katsoin traktoria ensimmäistä kertaa. Nämä koneet näyttivät siltä, että myydään romua kilohinnalla. Kun kokoajan ei viitsisi olla tumput öljyssä, päädyin hintaluokkaan 5 000...10 000 eur. Tällä saisi jonkinlaisia kaksivetoisia, pääsääntöisesti 80-lukua. Jotenkin nyt vain kuvittelin kaipaavani jotain muuta. Kun katselin nelivetoista mallia tahtoi se aina tarkoittaa vähintään 10 000 eur hintaa. Nyt budjettini oli jo täysin uusissa lukemissa eli noin 10 000...15 000 eur

Ottaen huomioon käytön täyden satunnaisuuden, oletan, että kaikki yli 15 000 eur on hulluutta...

[mikak4]

Tuo vaihteisto: Niitä on niin monenlaista kuin on valmistajiakin.

Nyt tuli SS niin paljon tietoa, että kahdella lukemisella ei oikein auennut. Täytyy tulostaa tämä teksti ja lukea sitä ajatuksella illalla sängyssä

Näyttää siltä, että jos lähden koeajamaan konetta, pitää ensin opetella koko vaihtamisjärjestelmä.

[mikak4]

Eikä vaihtaminenkaan perin sujuvaa ole 13" pyöreälevyisellä kytkimellä.

Mitähän tämä mahtaa tarkoittaa? Mikä hankaloittaa vahtamista?

[mikak4]

Mutta vaatii sun tavoiteluokassa katkaisun joka on tietysti työn osalta pitkä operaatio, mutta ei välttämättä vaikea.

Juu en yhtään tiedä kuinka traktorissa tämä onnistuu, mutta noin loogisesti ajatellen olisi varmaan kyse jonkinlaisesta katkaisusta, sillä katkaistaanhan henkilöautossakin moottori-vaihteisto paketti kytkintä korjatessa. Traktorissa kuin tuntuu kaikki olevan enemmän tai vähemmän yhdessä paketissa.

Mitä tuo tavoiteluokka oikein sanelee? Olisiko jossain toisessa ratkaisussa sitten jotenkin helpompaa?

[marklain]

Ei kysyvä tieltä eksy.

Itse miettisin kuitenkin mihin rahat laittaa. 10 - 15 000 on iso raha, varsinkin jos jotain taloprojektiakin on tulossa.
Traktorin käyttö on sulla todella satunnaista.
Venettä vedetään kaksi kertaa vuodessa. Vesille ja vesiltä, vai onko suunnitelmissa vaihtaa paikkaa useamminkin?
Taloprojekti kestää noin vuoden ehkä puolitoista, johon traktoria tarvitsee. Mitä sen jälkeen?

Lumen auraus on traktorilla vähän sellaista suurpiirteistä hommaa. Se on vähän kömpelö ahtaissa pihoissa ja lumet lykkää kyllä 2-vetoisellakin ihan hyvin. Ketjuilla takapyöriin saa pitoa halvalla (itse ostin viime talvena käytetyt ketjut 200 eurolla)

ELi joku urakoimaan sulle tuon veneensiirron, ehkä jopa lumienkin auraamiset ja taloprojektissa tarvittavat raskaammat kuskaamiset.
Pitkällä juoksulla tämä on se halvin tapa, kun ostaa 80-luvun neliveto, joka loppupelissä seisoo pihalla.

[mikak4]

Sinne lisäostolistalle kannattaa sitten heti laittaa ne ketjut. Tollaseen pikkuraktoriin maksaa takapyöriin ehkä joku 800 ja sen jälkeen on ajo juhlaa talvella. Tollanen normi pyörä on yllättävän liukas kokemattomalle talvella.

Nyt heti ensin pitää selvittää yksi termi joka on kummitellut mielessä. Puhutaan "pienestä" ja "isosta" traktorista. Missä tuo kokoero menee ja onko se selkeä? Tekevätkö valmistajat "pientä"-sarjaa ja "isoa"-sarjaa erikseen, vai onko ero enemmänkin häilyvä?

Mikä muu erottaa traktorit isosta ja pienestä kuin fyysinen koko, onko jotain tehorajoja vai asioita mitä ei yksinkertaisesti pieneen saa?

Ilmeisesti traktorikauppias tai rengaskauppias osaa auttaa tässä? Pitääkö ketjut olla edessä ja takana vai vain takana tai jotain muuta?

[mikak4]

fiatit on vahvoja ja suht järkevässä hinnassa. 80-90 on kyllä alamittanen jos se sun vene painaa 7000kg... ja kärryn paino päälle?

tuolle fiude mallillehan on ihan normaali perävaunupaino ilman mitään lisä painoja tai jarruja 9464kg + 3000kg aisa paino eli 12464 kg ( nelikon painolla)ja täysillä painoilla ja jarruilla 16600kg
Eli jos kyseinen kone olisi kuormaajalla varustettu niin silloin ollaan jo aika lähellä sen koneen maksi laskennassa huomioon otettavaa painoa Eli omapaino+ 1/3 lisäpainoja.

Alamittaisuus ei tainnu tässä tarkoittaa laskennallisia maksimipainoja vaan kuljettamisen mielekkyyttä.

Noh tuota, vene ei ollut koskaan missään mittarissa, mutta joku nostaja arvioi noin 5 000 kg vehkeeksi, siihen raskasko satamatraileri varmaan vähintään se 1 000 kg, ellei enemmän, päälle löpöä, öljyä ja ankkuria sun muuta, niin painot jossain 6...7 000 kg hujakoissa. Eli ei mikään laiva, muttei nyt soutuvenekään.

Mitä tarktoriin saa tyypillisesti laittaa peräkäryn painoa, tämäkin on täysin hämärän peitossa?

Vene menee kerran vuodessa alas ja tulee kerran vuodessa tulee ylös, ellei ole suurempaa ongelmaa. Traktori tosin saattaa operoida siten, että pahimmillaan tulee siirtoajoa tyhjänä säilytyspaikan ja asuinpaikan väliä 150 km. Sitä ei viitsi ajaa kovin usein tai edes 25 km/h nopeudella. Muuten itse siirrot on maltillisia <5 km.

Joku puhui joistain pallorenkaista, mitä ne ovat? Miten rengas vaikuttaa nopeuteen? Mikä olisi sellainen hyvä perusrengas?

[Cultio]

Mitä tuo tavoiteluokka oikein sanelee?

Tarkoitin traktorityyppiä. Jos aiot ostaa 90-00 luvun peruskoneen, n 15 k€ hintaluokasta niin ne ovat merkkien välillä aika samanlaisia rakenteeltaan: paino n 3-4t, mekaaninen vaihteisto ilman pikavaihteita, 3-4 syl moottorit ja perusmekaaninen nostolaite ja perusyhdrauliikka 2-3 liitännällä. Tuollaiseen saa kytkettyä sellaiset koneet joilla tekee perushommat hyvin.

Missä tuo kokoero menee ja onko se selkeä? Tekevätkö valmistajat "pientä"-sarjaa ja "isoa"-sarjaa erikseen, vai onko ero enemmänkin häilyvä?

Ehkä katsomalla Valtran kotisivuja tuo selkiintyy helpoiten: pieni perinteinen ylihinnoiteltu 3-syl A-sarja jossa yksinkertaista tekniikkaa kuten ym, hieman monipuolisempi ja 2x kalliimpi 4-syl N-sarja jossa tuottoisa hydrauliikka, paljon vaihteistovaihtoehtoja, isompi koko ja hytti, enemmän painoa jolla parempi tehdä vaativampia hommia jne. T-sarja on sitten iso traktori jossa kaikki varusteet ja vaihtoehdot sekä tarpeeksi painoa ja tehoa isoille koneille ja kärryille. Maailmalla yleistyy sitten vielä 1-2 luokkaa noiden yläpuolella Valtran S-sarja ja sitten telatraktorit yms.

haluaisin kävellä agrimarketin tiskille ja poistua varaosan kanssa

Olet varmaan ainut. Jos vielä palaa juuri tuohon kytkinhommaan niin ei siihen kannata takertua. Kulutusosa ja päivän homma.
Hakemasi konetyyppiä etsii kaikki muutkin, joten joko maksaa ilosta tai on ilman. Hyvä puoli lienee se että arvo laskee hitaasti.

[mikak4]

Eikö tässä veneessä ollu kyse satamatrailerista eli mun käsityksen mukaan sitä ei lähetty roudaa kilometrien päähän. Eli siinä ei voimaa tarvita kauheasti. Pääasia on että pyörät pitää kun vedetään luiskasta ylös ja jarrut toimii muutenkin luiskassa. Pienessä raktorissa kyllä usein voima riittää kun laittaa tarpeeksi pienen pykälän kunhan pyörät pitää.

Juu satamatraileri on. Kuten sanoin siirtomatkat maltillisia < 5 km. Rakennustervikkeet saa <15 km melkein kaikki. Itse traktori saattaa sitten löytää "työpaikkoja" vähän kauempaakin - tosin satunnaisesti.

Noh ammattilaiset, miten sujuu tuollainen pidempi maantieajo (sanotaan 100 km), mitä pitäisi huomioida?

Millaiset jarrut on traktorissa? Vanhoisshan taisi olla ihan mekaaniset? Mitä on nykyjään?

[Rubinjo]

Noh ammattilaiset, miten sujuu tuollainen pidempi maantieajo (sanotaan 100 km), mitä pitäisi huomioida?

Lähinnä se ettei nukahda, jos yhtä soittoa ajaa.
Eipä toi nyt kummonen matka ole, kaks 25 km päähän vietyä klapikuormaa esim. Tai pari-kolme viljakuormaa puintiaikaan pellota kuivurille.

[jk]

Noh ammattilaiset, miten sujuu tuollainen pidempi maantieajo (sanotaan 100 km), mitä pitäisi huomioida?

Lähinnä se ettei nukahda, jos yhtä soittoa ajaa.
Eipä toi nyt kummonen matka ole, kaks 25 km päähän vietyä klapikuormaa esim. Tai pari-kolme viljakuormaa puintiaikaan pellota kuivurille.

270km suuntaansa meni kahdella stopilla. Päätepistees kahvit ja paluumatkalla tankkaus+hampurilaisateria mukaan. Käsikaasu pohjaan ja burgeria huuleen Kone tosin kulki reilu 50km/h. Muistaakseni aamulla viiden mais lähdin ja illalla 18-19 mais kotona.

[vms1]

Tässä on moneltaunohtunut että ollaan ostamassa raktoria harrastekäyttöön. Silloin ei valtavalla teholla ja pikavaihteilla sun muilla hiluvitkuttimilla ole kovin paljon tarvetta. Paras olisi mielestäni aika yksinkertainen ratkaisu. Tolla pikkuraktorilla tarkoitin nimenomaan kokoluokka enkä valmistusmääriä. Raja on häilyvä mutta itse miellän kokoluokan nelivetoisissa tohon 50-80 hepan väliin jotka ovat kooltansa melko kompakteja. Tohon ketjuasiaan niin satunnaisessa käytössä riittää vallan mainiosti takapyöriin ketjut ja toki voi ostaa käytetytkin jos sattuu löytymään sellaiset jotka ei ole kovin loppuun kuluneet.

Itse ymmärrän varsin hyvin ajatuksen että omakotiasukki haluaa oman raktorin ja jos olet valmis investoimaan jonkun vajaan 20 tuhatta (sis alv) niin saat samalla ostettua viimeisenkin raktorin koska se on niin hyvä että ei ole ikinä tarvetta vaihtaa. Vaihtoehtona toki on esim avantti millä kanssa tekee kaikennäköistä mutta ei kuitenkaan ihan kaikkia raktorin hommia.


Onnea ja menestystä raktorikaupoille.

[SS]

Tuo vaihteisto: Niitä on niin monenlaista kuin on valmistajiakin.

Nyt tuli SS niin paljon tietoa, että kahdella lukemisella ei oikein auennut. Täytyy tulostaa tämä teksti ja lukea sitä ajatuksella illalla sängyssä

Näyttää siltä, että jos lähden koeajamaan konetta, pitää ensin opetella koko vaihtamisjärjestelmä.

Voit kuivaharjoitella esim. Valtra Hitech - vaihteistolla, alkaa selvitä paremmin. Valtralla on nelivaihteinen perusvaihteisto, kolmivaihteinen aluevaihteisto ja kolminopeuksinen osapowershift - yksikkö (DPS) Vaihteita kokonaisuudessaan 36 + 36R
Vaihtaminen alkaa varmaankin oikeanpuoleisen vaihdekepin käytöllä. Kytkintä. Valitaan joko LL , M tai H - alue. Sovitaan nyt, että lähtee maantielle viljanajoon . Valitaan H. Sitten tökätään päävaihteistosta ykkönen silmään. DPS on varmaankin ns. suoralla välityksellä, eli pienimmällä. Laitetaan ratin vasemmalla puolella oleva vipu eteen ja nostetaan kytkintä. Sitten kepitetään vaihteet 1...4 , ja lopuksi painellaan jänis-nappia vaihdekepin päässä, kunnes saavutetaan suurin nopeus.

Näin se näyttäisi menevän, en ole ikinä päässyt noin hienolla ajamaan, mutta joku voi sitten kertoa, miten siihen esiohjelmoidaan se pikavaihteen välitys, aina suunnanvaihdon jälkeen tai minkä tahansa vaihteen käytön jälkeen. Eikös se jotenkin sillä ohjauspylvään napilla nro 4 hoideta ? Nii siinä suunnanavaihtimessa on vapaa-asentokin. Voiko päävaihdetta vaihtaa silloinkin, vaikka kytkin ei ole painettuna ?

-SS-