Maallikkokysymys traktoreista

[Cultor]

Mahtoiko se ison puolen ykkönen koskaan olla samansuuruinen kuin pienen puolen nelonen.

Oli välillä 1.1.1965- 31.08.1965. Käytännössä 7-vaihteinen laatikko. Kokonaisvälityssuhde sama.

Voi toki olla, että uudempia myytiin vanhoilla nopeustarroilla, en tuota ikää niin tarkaan muista.

Muuten, joutusampaa ojanlevityskonetta tai heinähännälläkerääjää aikakaudellaan kuin viistonninen foorti tuskin löytyy. Isommalla koneella löytyy sitä puhtiakin.

No juu, kokemukseni viistonnisesta perustuvat suurimmaksi osaksi lusikka-haarukka yhdistelmään ja siinä iso pakki on oikeasti lähes käyttökelvoton. Eikä vaihtaminenkaan perin sujuvaa ole 13" pyöreälevyisellä kytkimellä.

[Jari]

http://www.konedata.net/

Aloittelijalle. Löytyy vaihdekaavioita esimerkiksi, selitetty monta asiaa ja paaaaljon faktaa. Tuolta löytyy oikeasti niitä eroja, mitä eri koneissa paperilla on.

Itse tykkäisin tuohon hommaan 80-90 fiiattia tai vastaavaa uudempaa TL mallia. Vaihteet oli jo 80-luvulta todella hyvät, synkronoitu suunnanvaihtaja ja hydraulinen pikavaihde kun oli kone oikeilla varusteilla. Hiljainen mutta isolle äijälle pieni hytti.
Monta tuollaista oli aikoinaan, viimeinen lähti pari vuotta sitten, ja metsässä ketteryyttä sekä etenemiskykyä kaipailee. Heikko paikka noissa kytkin, mutta sen osaava jamppa vaihtaa suit sait. Sähköt sitten, nojaa

[Cultio]

Kytkinkin oli yksi mainittu asia. Millainen operaatio on kytkimen vaihtaminen? Pitääkö siinä katkaista koko traktori?

Kytkin on kulutusosa ja traktorit (ainakin valtamerkit) on kyllä suunniteltu niin että sen vaihtaminen on rutiinityö. Mutta vaatii sun tavoiteluokassa katkaisun joka on tietysti työn osalta pitkä operaatio, mutta ei välttämättä vaikea. Kyllä siinä ammattilaiselta päivä menee jos ei toinenkin. Kyllä luiston huomaa isommilla vaihteilla, kun nopeus ei seuraa moottorin kierroksia. Jos traktori ei liiku paikoiltaan kuin vaivalla, on kykin jo poltettu loppuun ja saa varmaan vähintään sorvata vauhtipyörän kuntoon. Tuskin konemyyjä näin huonoa riviin laittaisi ilman huoltoa ja mainintaa siitä.

Okt-pihatöissä kolataan lunta ehkä 4-6 km/h joka on ihan riittävä, sillä kolahtaa jo ikävästi kiviin ja rauta taipuu. Tämä sopi yleensä hyvin sille hitaammalle vaihdealueelle, traktorithan on tehty tähän! Kaikkein hitaimmilla vaihteilla ajetaan metsässä.

EK-traktoreissa voi etuakseli olla rasittunut, lähinnä olkatapit joilla pyörännapa kääntyy. Ne laakerit ovat aika edullisia vaihtaa, samaten ohjaustankojen väljät pallonivelet. Etuakseleissa voi olla isompiakin vikoja, katkeaahan vetoakselit ym rautaa niistä, mutta harvemmin. Lisäksi kaikissa traktoreissa ei ole tasauspyörästönlukkoa etuakselissa, vain takana, jolloin hankalassa paikassa lukolla traktori onkin vain 3-vetoinen. Tuskin kriittinen ero mutta hyvä tietää, etuakseli ei ole välttämättä rikki vaikkei neljäs pyörä vedäkään hangessa.

Vielä sopii huomata, että vaikka traktoreissa on vikoja, nehän ei sammu tien viereen käyttökelvottomiksi kuten autot, vaan niillä voi joskus ajaa pitkiä aikoja ennen korjausta. Esim kytkimen vaihdoin itse 2 kk sen jälkeen kun rupesi luistamaan, ajoin vain pienemmillä vaihteilla raskaissa paikoissa. Samaten esim nostolaitehäiriöt, pienet öljyvuodot, jarrujen säätö yms.

Ainakin tuo vaihteistohistoria tuli selväksi Olet kyllä hankkimassa hyvätasosta kalustoa. Itsellä toinen 20 v vanha ja uudempi kohta 10, täystyö niidenkin maksamisessa.

[Rubinjo]

Osta vaan saman tien kunnollinen kone, jos et halua nimen omaan entisöidä tai rempata koneita. "Alkutaipaleella" joskus tappelin vanhojen romujen kanssa ja kyllä meni hermot. Nyt kalusto n. 10 v vanhaa ja vielä mennään suht pienillä korjauskuluilla.
Muutaman sadan tuhannen asuntolainan sivussa menee kepeesti 25 tonnia traktoriinki, joka kuitenkin osaavissa käsissä säästää monessa työvaiheessa ja jatkossakin mahdollisesti.

[bouli]

Suunnanvaihtaja on jotenkin mielessä kummitteleva termi. Nimestä siis voidaan arvata, että sillä vaihdetaan jotenkin suuntaa, mutta tarkemmin ottaen miten? Jossain keskustelussa olin huomaavinani, että sellaista suositellaan lumitöihin, eli onko siitä hyötyä vasta jos esim. kaupungissa sahataan edestakaisin pientä plänttiä? Siis vaihtoja eteen-taakse-eteen-... tulee jatkuvasti? Jos ajatellaan omia lumitöitäni, joka on joitain satoja metrejä tietä ja pihaa niin pärjääkö "normaalilla vaihteistolla" ilman erillistä suunnanvaihtajaa (mikä nyt sitten on normaali...?)

Suunnanvaihtaja, tuon ajan vehkessä "vaihdekeppi", jolla ohjataan vaihteistoa, jolla valitaan vain ajosuunta eteen tai taakse, keskellä vapaa asento.

Eli traktorissa on yhtä monta vaihdetta eteen- ja taaksepäin.

Sun ajatellussa käytössä ei sillä että onko traktorissa suunnanvaihtaja vai ei ole juurikaan merkitystä. Käytännössä kaikissa traktoreissa on ihan riittävän hyvin toimiva vaihteisto tuollaiseen ajoon missä kuormaajan käyttötunteja ei vuositasolla kerry kuin joitain kymmeniä.
Eri juttu sitten jos ajetaan satoja tunteja.

[Jari]

Kytkinkin oli yksi mainittu asia. Millainen operaatio on kytkimen vaihtaminen? Pitääkö siinä katkaista koko traktori?

Kytkin on kulutusosa ja traktorit (ainakin valtamerkit) on kyllä suunniteltu niin että sen vaihtaminen on rutiinityö. Mutta vaatii sun tavoiteluokassa katkaisun joka on tietysti työn osalta pitkä operaatio, mutta ei välttämättä vaikea. Kyllä siinä ammattilaiselta päivä menee jos ei toinenkin.

Puolipäivää ja fiiatin kytkimen ammattimies vaihtaa, päivän saa tärvättyä mikäli paljon lisävarusteita rungossa kiinni

[O.J.]

80-90 Dt Fiatin kytkimen vaihto aikoinaan 3h, ilman ek:a. 100-90dt + Bertta 5h. NH TSA:n katkaisee 2:ssa tunnissa, kait kasaaminen vie saman verran aikaa.

[Jari]

80-90 Dt Fiatin kytkimen vaihto aikoinaan 3h, ilman ek:a. 100-90dt + Bertta 5h. NH TSA:n katkaisee 2:ssa tunnissa, kait kasaaminen vie saman verran aikaa.

En kehannut tuota kolmea tuntia laittaa, kun kuitenkin olisi epäilty liioittelemisesta

Tuohon aikaan vaihtaa kytkimen kotioloissa, asiakkaan hallissa. Tarkoittaa että kytkin se viimeinen murhe, mitä kannattaa murehtia, asetelma halpa eikä työtäkään kauaa mene.

Uudemmissa koneissa sitten öljykypyisiä pikavaihteen pakkoja, niiden vaihto voi jo maksaakin ja rempat muutenkin.

[vms1]

Sinne lisäostolistalle kannattaa sitten heti laittaa ne ketjut. Tollaseen pikkuraktoriin maksaa takapyöriin ehkä joku 800 ja sen jälkeen on ajo juhlaa talvella. Tollanen normi pyörä on yllättävän liukas kokemattomalle talvella. Raktoriksi voisi suositella vaikka tällaisen http://www.google.fi/imgres?q=valmet+40 ... ,s:0,i:143

[retku]

ihan sama minkä merkin ostat. kyseisen yksilön kunto ratkaisee.

itse vättäisin suosittuja malleja. esim. yllä mainittu 405 on semmonen malli mikä on aina ylihinnoiteltu. sama pätee oikeastaan koko 05 sarjaan. en semosta suosittele vaikka semmonen on meidänkin talossa ollut 14000h (805)
-----------------

fiatit on vahvoja ja suht järkevässä hinnassa. 80-90 on kyllä alamittanen jos se sun vene painaa 7000kg... ja kärryn paino päälle?
-----------------

mä kattelisin esim. lamborghiniä tai samea. se on sama traktori, vain väri on eri. saat 2000 vuoden lamborghinin 85 vuotisen valmetin tai foortin hinnalla. same ja lambo on iso merkki, suomessa harvinainen, sama pätee myös deutsiin. hyviä koneita pikkurahalla.

405 valmetin hinnalla 215hv lambo


http://www.nettikone.com/lamborghini/racing/1036895

tää vois olla järkevä kokoluokka:

http://www.nettikone.com/same/silver-w95/1051623

http://www.nettikone.com/same/explorer-95/991196

http://www.nettikone.com/lamborghini/95 ... um/1041614


mulla ei oo näistä merkeistä kokemusta, mutta uskaltaisin kokeilla. tietty paikallinen huoltomies olis hyvä varmistaa. näitä harvinaisempia merkkejä saattaa jollain kylällä olla paljonkin, tai sitte niitä ei oo 100km sätellä yhtään. merkin myyjän aktiivisuus vaikuttaa paljon merkin levikkiin.

[vms1]

Nää on aina makuasioita. Kannattaako ihmisen joka ei käytännössä tiedä koneista mitään ostaa marginaalimerkin raktorin suomessa kun arvioitu käyttöaika on kuitenkin vuosia ehkä jopa kymmeniä vuosia. Silloin ei tiedä ollenkaan että saako niihin suomesta osaavaa huoltomiestä ja osia. Sen tietää että noita pikkuvaltuja kun on pilvin pimein niin sekä valtuutettuja että valtuuttamattomia ropaajia riittää ja osiakin on sekä varaosatiskiltä että purkaamoilta saatavissa. Hinnoissaha noi pikkukoneet on joka kertoo siitä että niitä halutaan.

[retku]

osittain totta tuokin.

osien saanti ei silti oo mitään turvattu vaikka kuinka olis valmetti. toisin päin ajatellen maailmanlaajusesti tommonen vallu on marginaalimerkki. varaosat tulee siihenkin monasti turkista tai italiasta. noissa kuitenkin heikkojakin paikkoja löytyy, eli ei sen vahvempia kuin muut merkit.

itselläni on 3 valtraa ja talos ollu aina valmetti ja mun mielestä tietyt mallit on ehdottomasti maailman parhaita traktoreita, etenkin vaativissa hommissa. mökkiläinen pärjää muillakin merkeillä.

[Amatööri]

fiatit on vahvoja ja suht järkevässä hinnassa. 80-90 on kyllä alamittanen jos se sun vene painaa 7000kg... ja kärryn paino päälle?

Siis thä?? minkä laisia terveisiä sitä väki kuskaa koneillaan? tuolle fiude mallillehan on ihan normaali perävaunupaino ilman mitään lisä painoja tai jarruja 9464kg + 3000kg aisa paino eli 12464 kg ( nelikon painolla)ja täysillä painoilla ja jarruilla 16600kg
Eli jos kyseinen kone olisi kuormaajalla varustettu niin silloin ollaan jo aika lähellä sen koneen maksi laskennassa huomioon otettavaa painoa Eli omapaino+ 1/3 lisäpainoja.

[maraani]

fiatit on vahvoja ja suht järkevässä hinnassa. 80-90 on kyllä alamittanen jos se sun vene painaa 7000kg... ja kärryn paino päälle?

Siis thä?? minkä laisia terveisiä sitä väki kuskaa koneillaan? tuolle fiude mallillehan on ihan normaali perävaunupaino ilman mitään lisä painoja tai jarruja 9464kg + 3000kg aisa paino eli 12464 kg ( nelikon painolla)ja täysillä painoilla ja jarruilla 16600kg
Eli jos kyseinen kone olisi kuormaajalla varustettu niin silloin ollaan jo aika lähellä sen koneen maksi laskennassa huomioon otettavaa painoa Eli omapaino+ 1/3 lisäpainoja.

Alamittaisuus ei tainnu tässä tarkoittaa laskennallisia maksimipainoja vaan kuljettamisen mielekkyyttä. Tosin matkaakin oli esimerkissä jonkin verran taivallettavana eli olishan se hyvä, jos ei hyytyis meno ainakaan tasasella. Vaikka vaihteethan sitä varten on eikä venettä kait ollut viikoittain tarve kuljettaa. Renkaat myös vaikuttaa - ainakin vanhoissa KIPA-telikärryissä kymmenkunta mottia huonoa kauraa hyydyttää menon kun on pienet pallorenkaat alla.

Samaten tuon teholuokan turbollinen JohnDeere on vähän ihmeissään 6t venäläisen lietekärryn edessä eikä kärryn kokonaispaino lienee kahdeksaa tonnia enempää. Mutta ne renkaat siinäkin...

Noista Fiiateistakin näytti konedatan mukaan olevan sekä reilu 30 km/h kulkevia että melkein 40 km/h kulkevia, jos sillä jotain merkitystä on. Mun mielestä ei olis huono vaihtoehto kokonaissuutena.

Noi Samet ym. olikin mielenkiintoisissa hinnoissa. Mulla on yx urakoitsijatuttava, joka on ajanu yli 20 vuotta Samella. On ainakin pari kuutoskoneista ainakin, ihan tarkkaan en tiedä, kun ovat samannäköisiä kaikki. Ostais jo uuden, mutta kun ei ilmeisesti ole maahantuojaa, ts. ei saa tarvittavaa tukea/huoltoa/varmuutta että urakointihommiin uuden ostais. Ajelee vanhoilla ja hyvin tuntuvat toimivan.

[retku]

80-90 fiatti 0n 40km/h välityksillä vuodesta 1988 alkaen. samana vuonna tuli keterämpi etuakseli ja galvanoidut pellit. eli jos fiiu pitää olla niin 88->

veneen vedossa tarkoitin juuri voimia. ja vielä kun muistaa että samaan rahaan saa tehokkaampiakin, niin kannattaa valita kone sen mukaan.